Kuvaus
ABO Windin edustajat kävivät 24.4.2023 esittelemässä kunnanhallitukselle toimenpiteitä joita he ovat valmistelleet Tornimäen tuulivoima hankkeen kaavoitushakemuksensa edistämiseksi.Tornimäen tuulipuiston kokonaisteho tulisi olemaan vähintään noin 40 MVA (36-60 MW). Tuulivoimapuistolla on suunniteltu yhtä liityntäpistettä kantaverkkoon.
Tornimäen tuulivoimahankkeessa YVA-menettely on aloitettu ennen kaavoitusta. Vaikutuksia arvioi Hämeen ELY-keskus (yhteysviranomainen) ja YVA-konsulttina ABO Windille on toiminut FCG alkaen keväällä 2022. YVA-ohjelma on asetettu nähtäville kesäkuussa 2022 ja samoinn yleisötilaisuus pidettiin kesäkuussa 2022. ELY-keskuksen lausunto YVA-ohjelmasta valmistui syyskuussa 2022.Seuraavana vaiheena on tarkoitus asettaa YVA-selostus tarkoitus nähtäville alkukesästä 2023. YVA ohjelmasta tuli ELY:lle yhteensä 28 lausuntoa ja 32 erillistä mielipidettä.
Yhteysviranomaisen 2.9.2022 saadussa (HÄMELY/1002/2022) lausunnossa ympäristövaikutusten arviointiohjelmasta todetaan seuraavaa:
Ympäristövaikutusten arviointiohjelma kattaa YVA-lain 16 §:ssä ja YVA-asetuksen 3 §:ssä luetellut arviointiohjelman sisältövaatimukset. Arviointiohjelma on käsitelty YVA-lainsäädännön vaatimalla tavalla. Arviointiohjelma on selkeä ja siitä saa riittävän kuvan hankkeesta ja tulevasta ympäristövaikutusten arvioinnista. Keskeiset arvioitavat vaikutukset on ohjelmassa tunnistettu ja kuvattu ohjelmavaiheen edellyttämällä tarkkuudella.
Edellä mainitusta huolimatta yhteysviranomainen huomauttaa, että erityisesti arviointimenetelmiä koskevaa osaa arviointiohjelmasta leimaa yleispiirteisyys ja yleispätevyys. Yhteysviranomaisen näkemyksen mukaan koko arviointiohjelma ja suunnitelma arvioinnin toteuttamiseksi tulee sitoa nyt tarkastelussa olevaan hankkeen ja vaikutusalueen ominaispiirteisiin. Arviointiselostusta laadittaessa tämä näkökulma tulee ottaa arviointiohjelmavaihetta tarkemmin huomioon. Mahdollisten haitallisten vaikutusten lieventämiskeinojen tulee olla konkreettisia ja alueen olosuhteissa toteutettavissa olevia. Arviointiohjelmassa esitetyn lisäksi arviointiselostusta ja siihen liittyviä selvityksiä laadittaessa tulee ottaa huomioon seuraavat yksityiskohtaiset kannanotot arviointiohjelman sisältöön sekä tehtäväksi esitettyihin arviointeihin:
Hankkeen kuvaus
Hankkeen sijainti, tarkoitus ja tekninen kuvaus on esitetty arviointiohjelmavaiheeseen riittävällä tavalla. Hankekuvausta tulee tarkentaa arvioinnin aikana saatujen lisätietojen perusteella. Selostuksessa tulee arvioida tuulivoimaloiden kenttäalueiden, huoltoteiden ja sähkönsiirron rakentamiseen tarvittavat maa-alueet, maa-ainesmäärät ja niiden saatavuus sekä rakentamisessa mahdollisesti syntyvien ylijäämämaiden määrät ja käyttö. Selostuksessa tulee esittää myös arviot toiminnan aikana ja toiminnan päättyessä syntyvistä jätteistä, niiden määristä, kierrätysmahdollisuuksista ja käsittelymenetelmistä lainsäädännölliset vaatimukset huomioon ottaen. Käytöstä poistoon liittyvässä kuvauksessa tulee esittää tiedot tehtävistä maisemoinneista sekä voimaloiden ja muiden rakenteiden poistamisesta vastaavista tahoista.
Hankevaihtoehdot
YVA-menettelyn keskeisimpiin periaatteisiin kuuluu vaihtoehtotarkastelu, jonka tarkoituksena on tukea päätöksentekoa tuottamalla tietoa hankkeen vaihtoehtoisista ratkaisuista, niiden ympäristövaikutuksista sekä vaikutusten eroavuuksista.
Arviointiohjelmassa esitetään yksi hankkeen toteuttamisvaihtoehto (VE1), sekä niin sanottu nollavaihtoehto, eli hankkeen toteuttamatta jättäminen (VE0). Sähkönsiirron osalta tarkastellaan hankkeen liittymistä hankealueen kautta kulkevaan nykyiseen 110 kV voimajohtoon. Vaihtoehtotarkastelu muodostaa riittävän lähtökohdan vaikutusten arvioinnille ottaen huomioon hankkeen laajuus, sekä arviointiohjelmassa esitetyt hankevaihtoehdon muodostamiseen liittyvät reunaehdot.
Arviointiohjelman mukainen tuulivoimaloiden sijoitussuunnitelma toimii YVA-menettelyn aikana laadittavan teknistaloudellisen jatkosuunnittelun, sekä selvitys- ja arviointityön pohjana ja lähtökohtana. Tuulivoimaloiden ja muiden rakenteiden sijoittelulla on merkitystä muodostuvien ympäristövaikutusten laajuuteen ja merkittävyyteen ainakin paikallisella tasolla. Arviointiselostusvaiheessa täsmennettävän hankevaihtoehdon muodostamisessa tulee pyrkiä siihen, että sen avulla on mahdollista arvioida ja todentaa tuulivoimaloiden yksikkömäärän ja sijaintipaikkojen vaikutusta muodostuviin ympäristövaikutuksiin. Arviointiselostusvaiheessa tulee kuvata tarkastellun hankevaihtoehdon ja tuulivoimaloiden sijoitussuunnitelman muutokset arviointityön edetessä ja näin todentaa arvioitavan hankevaihtoehdon muodostuminen.
Hankkeen toteuttamisvaihtoehdossa on esitetty tuulivoimaloiden kokonaiskorkeus, sekä voimaloiden yksikköteho muodossa noin 6-10 MW. Voimaloiden teho on yksi kriteeri, joka määrittää YVA-menettelyn tarpeen mm. hankkeiden muutoksissa, joten hankkeen enimmäiskokoon määrittämiseksi arviointiselostuksessa tulee esittää voimaloiden enimmäisteho. Yhteysviranomainen muistuttaa, että arviointityö on laadittava ns. maksimiperiaatteen mukaisesti, eli vaikutukset tulee arvioida hankkeen suurimmilla mahdollisilla lähtökohdilla ja dimensioilla.
Hankkeen edellyttämät suunnitelmat ja luvat
Tarvittavat suunnitelmat ja luvat on esitetty selkeästi arviointiohjelmassa. Esitettyjä tietoja tulee täydentää tarvittaessa arvioinnin edetessä mm. erikoiskuljetuksiin ja mahdollisin tasoristeyksiin tarvittavien lupien osalta. Ympäristöluvan tarpeen osalta yhteysviranomainen muistuttaa, että lähtökohtaisesti voimalat tulee suunnitella siten, että niiden toiminnasta ei aiheudu ympäristöluvan tarpeen ylittävää naapuruussuhdelaissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta.
Ympäristön nykytilan kuvaus, arvioitavat ympäristövaikutukset ja arviointimenetelmät
Arviointiohjelmassa on kuvattu hankkeen todennäköisen vaikutusalueen nykytilaa sellaisella tarkkuudella, että vaikutusten tunnistaminen ja arvioinnin kohdentaminen on mahdollista. Arviointityön edetessä nykytilan kuvausta tulee täydentää lausunnossa seuraavaksi esitetyn ja arviointityön aikana saatujen tietojen mukaisesti. Erityisten vaikutuskohteiden tunnistamiseksi yhteysviranomainen kehottaa hankkeesta vastaavaa tutustumaan arviointiohjelmasta annettuihin viranomaislausuntoihin ja mielipiteisiin.
Vaikutusalueen rajaus
Hankkeen todennäköinen vaikutusalue on kuvattu arviointiohjelmassa etäisyysvyöhykkeittäin karttapohjalla ja sanallisesti joidenkin vaikutustyyppien osalta. Pääosa vaikutuksista kohdistuu hankealueelle tai sen välittömään lähiympäristöön. Osa vaikutuksista voi ulottua kuvattuja vyöhykkeitä laajemmalle alueelle. Arvioinnissa tulee ottaa huomioon myös mahdolliset hankealueen ulkopuolelle sijoittuvat rakenteet ja arvioida niistä muodostuvat suorat ja epäsuorat vaikutukset.
Arviointiohjelman mukaan maisemaan ja kulttuuriympäristöihin kohdistuvia vaikutuksia tarkastellaan arviointiohjelmaan mukaan lähi- ja välialueella 0- 14 kilometriä keskittyen. Kaukoalueella 14-30 kilometrin etäisyydellä vaikutuksia tullaan tarkastelemaan yleispiirteisesti. Arviointiohjelman erusteella jää epäselväksi, millaista tarkastelua tällä yleispiirteisellä tarkoitetaan ja onko se riittävää arvoalueisiin kohdistuvien vaikutusten arvioimiseksi. Yhteysviranomainen näkee, että hankkeen vaikutusalueella on merkittävää herkkyyttä muun muassa luonnonmaiseman, asutuksen, virkistyksen, sekä lukuisten luokiteltujen maisema- ja kulttuuriympäristökohteiden osalta, joihin kohdistuvat vaikutukset tulee arvioida kattavasti myös aina 20-25 kilometrin etäisyydelle asti lähimmistä tuulivoimaloista (s.16)
Vaikutusalueen tarkastelua on tarpeen täsmentää arviointityön edetessä. Todennäköinen vaikutusalue tulee selostusvaiheessa määritellä niin laajaksi, ettei tarkasteltavan alueen ulkopuolella voida olettaa ilmenevän merkittäviä ympäristövaikutuksia.
Vaikutusten arvioinnin periaatteet
Vaikutusten arvioinnin periaatteet ja arviointityön kulku on kuvattu arviointiohjelmassa selkeästi ja johdonmukaisesti. Yhteysviranomainen pitää IMPERIA-hankkeen arviointityökaluja hyvänä lähtökohtana vaikutusten merkittävyyden arvioimiseen. Yhteysviranomainen muistuttaa, että arviointityön kulku, sekä vaikutuskohteen herkkyyden ja vaikutuksen suuruuden määrittely tulee esittää ja perustella arviointiselostuksessa mahdollisimman läpinäkyvästi ja niin että lukijan on sitä mahdollista seurata. Mikäli jonkin vaikutustyypin osalta on tarpeen esittää lieventämistoimia, tulee merkittävyys arvioida ilman toimia ja niiden kanssa. Esitettyjen lieventämistoimien tulee olla konkreettisia, niin että niihin on mahdollista sitoutua haitallisten vaikutusten lieventämiseksi hankkeen jatkosuunnittelussa, lupamenettelyjen ja toteuttamisvaiheen aikana.
Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen, maankäyttöön, kaavoitukseen ja aineelliseen omaisuuteen
Hankkeen vaikutusalueen maankäytön nykytilan kuvausta tulee täydentää ja tarkentaa. Arviointiselostuksessa on tarpeen tuoda esille etäisyydet lähimpiin kouluihin, päiväkoteihin, vanhusten hoitopaikkoihin ja muihin vastaaviin häiriintyviin kohteisiin asuinrakennusten, lomarakennusten, leirintäalueiden ja uimarantojen lisäksi. Myös lähimpien kyläalueiden sijoittumista tulee täsmentää. Ohjelmassa esitettyjen tietojen ajantasaisuus hankealueen lähivaikutusalueella sijaitsevien rakennusten osalta on myös hyvä tarkistaa arviointiselostukseen.
Maankäyttöön kohdistuvia vaikutuksia arvioidaan ohjelman mukaan erityisesti seudullisen ja harvinaisuuden näkökulmasta. Hankkeen vaikutus on kuitenkin voimakkaimmin paikallinen, joten edellä mainittu painotus ei ole perusteltu tässä yhteydessä. Maankäytön näkökulmasta tulee huomioida myös alueiden eheys ja saavutettavuus. Loma-asumiseen kohdistuvat vaikutukset ovat moninaisia ja niiden arviointiin tulee kiinnittää erityistä huomiota.
Hankkeen aiheuttamat vaikutukset tulevalle maankäytölle tulee ottaa huomioon, myös voimassa olevien kaavojen ja niiden mahdollistaman, mutta vielä toteutumattoman maankäytön näkökulmasta (s.17). Hankealueella ja sen ympäristössä sijaitsevien ranta-asemakaavojen tilanne ja toteutuneet ja toteutumattomat rakennuspaikat tulee selvittää ja ottaa huomioon osana hankkeen vaikutusarviointeja (melu, välke, maisema, elinolot ja viihtyvyys).
Osana arviointia tulee ottaa kantaa vaikuttaako tuulivoimahanke eri kaavatasoilla osoitettujen maankäyttöratkaisujen toteutumiseen ja onko hankkeen toteuttamiseksi tarpeen tehdä kaavamuutoksia. Vaikutusalueen kaavoitustilanteen osalta on tarpeen ottaa huomioon Päijät- Hämeen liiton lausunto koskien koko maakunnan kattavan tuulivoimaselvityksen tilannetta.Vaikka YVA-menettelyssä ei arvioida kiinteään omaisuuden arvoon kohdistuvia vaikutuksia, arvioinnissa tulee kuitenkin huomioida, että mahdollisesta kiinteistöjen arvon laskusta voi aiheutua myös sosiaalisia vaikutuksia.
Vaikutukset maisemaan ja kulttuuriympäristöön
Vaikutukset maisemaan, merkittäviin maisema-alueisiin ja kulttuuriympäristöön on tunnistettu hankkeen keskeisinä ympäristövaikutuksina ja yhteysviranomainen yhtyy tähän näkemykseen.
Teemaa koskevan arvioinnin laatuun ja kohdentumiseen tulee panostaa ja kiinnittää huomiota. Hankkeen maisemavaikutus kohdistuu alueille, jotka ovat luonteeltaan luonnonympäristöä (esimerkiksi Päijänteen kansallispuisto, Etelä-Päijänteen kulttuuri- ja harjusaarimaisemat, Salpausselkä Geopark) ja toisaalta alueille, joiden kulttuuriympäristölle leimallista on pitkän asutushistorian muokkaama maisema, rakennetun ympäristön pienimittakaavaisuus ja historiallinen jatkumo ihmisen toimintaympäristönä (keskiajalle palautuvat ryhmäkylät). Myös Padasjoen kirkonkylällä on oma erityinen kulttuuriympäristöprofiilinsa. Yhteysviranomainen huomauttaa, että kulttuuriympäristön ja maiseman erityiset piirteet, merkitykset ja arvot tulee hahmottaa laajempana kokonaisuutena arviointiohjelmassa esitetyn alueiden luetteloinnin sijaan. Lisäksi tulee määritellä vaikutusten kohdentuminen ja tarvittavat havainnointitavat ja -paikat. Yhteysviranomaisen näkemyksen mukaan tämä olisi tullut esittää jo arviointiohjelmavaiheessa. Yhteysviranomaisen näkee tarpeellisena havainnekuvien laatimisen useista eri kohteista havainnollistaen sekä lähi- että kaukomaisemaan muodostuvia vaikutuksia ottaen huomioon asutukselle avautuva maisema, arvokkaat maisema- ja kulttuuriympäristökohteet, järvimaisema luonnonmaiseman ja virkistyksen näkökulmasta, sekä muut merkittävät virkistys- ja luontomatkailukohteet. Havainnekuvia tulee esittää myös yöaikaisista näkymistä.
Maiseman ja kulttuuriympäristön ominaispiirteiden ja arvojen lisäksi tulee määritellä kohteiden herkkyys ja muutoskestävyys. Nykytilanteen tarkastelun lisäksi tulee olla riittävästi tietoa kohteiden ja alueiden historiallisesta kehityksestä ja merkityksistä, joita kohteisiin liitetään (s.18). Lisäksi tulee tunnistaa tuulivoimaloiden rakentamisesta kulttuurimaisemaan syntyvä ajallinen ja toiminnallinen ristiriita ja sen lieventämiseen käytettävissä olevat keinot. Ristiriita muodostuu modernin energiatuotannon maisemaelementteinä toimivien tuulivoimaloiden ja vuosisatojen ajan muovautuneen agraarimaiseman rinnakkaisuudesta maisematilassa.
Ohjelmassa tunnistettujen arvojen lisäksi tulee varmistaa, että myös paikalliset kulttuuriympäristön arvot tulevat mukaan tarkasteluun ja että tarkastelutapa ja -tarkkuus ovat samanlaisia kohteen statuksesta riippumatta. Arviointia laadittaessa tulee ottaa huomioon myös Unescon Salpausselkä Geopark, Evon alue ja Päijänteen kansallispuisto. Kyseessä olevat alueet ovat paitsi luonnonympäristön myös käytön sekä kulttuuristen ja sosiaalisten ominaispiirteiden kannalta arvokkaita. Osana arviointia tulee esittää, millä tavoin kansallispuisto, Evon alue ja Salpausselkä Geopark muuttuvat virkistysalueina ja sosiaalisten vaikutusten näkökulmasta tarkasteltuna.
Arviointia laadittaessa tulee ottaa huomioon alueellisen vastuumuseon lausunto, jossa todetaan, että kulttuurimaisemat ovat myös mielenmaisemia, joihin ihminen on kiintynyt ja kiinnittynyt. Siksi tärkeää on myös analysoida niitä sosiaalisia vaikutuksia, miten kuvattu muutos omassa ympäristössä koetaan, maisema-analyysien ja asukaskyselyiden ja muun paikallisilta saatavan palautteen pohjalta.
Arviointiohjelmassa käytetään kulttuuriympäristöön liittyviä käsitteitä epäjohdonmukaisella tavalla. Jatkossa on syytä varmistaa, että käytössä ovat vakiintuneet kulttuuriympäristötermit ja että niitä käytetään johdonmukaisesti. Muinaisjäännökset ja arkeologinen kulttuuriperintö ovat osa kulttuuriympäristöä. Kulttuuriperintöön kohdistuvat vaikutukset koskevat myös aineetonta osaa kulttuuriympäristöstä ja tulee huomioida, että siihen kohdistuvia vaikutuksia arvioidaan eri menetelmin kuin muutoin kulttuuriympäristöä. Arviointityössä tulee selkiinnyttää kulttuuriperintöön ja kulttuuriympäristöön kohdistuvien vaikutusten arviointi.
Lähtöaineiston koostamisessa on tarpeen ottaa huomioon Hämeen liiton lausunto koskien Hämeen maakunnallisesti arvokkaat rakennetut kulttuuriympäristöt -raporttia (2019), sekä Hämeen ympäristökeskuksen rakennusinventointia (Hämeen ympäristökeskuksen moniste 44/2002).
Vaikutukset maa- ja kallioperään, sekä pinta- ja pohjavesiin
Maa- ja kallioperän, pohjavesien sekä luonnonvarojen hyödyntämisen osalta nykytila, lähtötiedot ja arviointimenetelmät on ohjelmassa esitetty pääosin riittävällä tarkkuudella. Hanke sijaitsee osittain Hepojärvi-nimisellä vedenhankintaan soveltuvalla pohjavesialueella (s.19) Pohjavesialueelta ei ole tiedossa nykyisiä tai tulevia vedenhankintahankkeita. Muodostuma on tyypiltään pohjavettä ympäristöönsä purkava harju, mutta pohjavesialueella voi olla myös alueita, joilla harjuun kertyy vesiä myös ympäröiviltä kallio- ja moreenialueilta. Yksi alustavista voimalan sijainneista on pohjavesialueella, sen ulkorajan läheisyydessä, mutta muutoin rakentaminen tapahtunee pääosin pohjavesialueen ulkopuolella. Pohjavesivaikutusten arvioinnissa tarkastelu tulee kohdistaa erityisesti alueille, joilla voi esiintyä pohja- ja pintaveden merkittävää vuorovaikutusta. Pohjaveden purkautumispaikkojen lisäksi tulee arvioida mahdollisesti pohjavedeksi imeytyvän pintaveden vaikutuksia pohjavesialueen pohjaveteen, jos hanke voi vaikuttaa pohjavesialueen kautta laskevien pintavesien laatuun tai määrään. Hankkeen pohjavesivaikutukset voivat olla merkittäviä myös pohjavesialueen ulkopuolella, jos rakennettavilla alueilla tai niiden läheisyydessä on erityisiä luontoarvoja, jotka ovat pohjaveden määrästä tai laadusta riippuvaisia. Tällaisten arvojen esiintyminen rakennettavien kohteiden läheisyydessä tulee selvittää. Jos hanke voi vaikuttaa vesilain 2 luvun 11 §:n mukaisiin luontoarvoihin, tulee arvioida mahdollisen poikkeamisen tarve.
Vaikutukset luontoon ja luonnonsuojeluun
Yhteysviranomainen muistuttaa, että luontoselvityksissä ja vaikutusten arvioinnissa tulee ottaa huomioon kaikki hankkeeseen liittyvät rakenteet ja niiden muodostamat suorat vaikutukset kasvillisuuteen ja luontotyyppeihin, sekä lajistoon. Tämän tulee kattaa myös hankealueen ulkopuoliset rakenteet, kuten mahdollinen sähkönsiirto ja tulotieyhteydet, mikäli nykyisiä yhteyksiä on tarvetta parantaa. Vaikutusalueen luonnonympäristön pienipiirteisyys huomioon ottaen rakentamisella voi olla vaikutuksia rakennusalueita ympäröivien alueiden pienvesi- ja suokohteiden tai muiden arvokkaiden luontokohteiden vesi- tai ravinnetalouteen sekä pienilmastoon. Arvioinnissa tulee ottaa huomioon myös alueen potentiaali lähteisyydelle. Maastoselvitysten tulosten perusteella hankealueen tärkeistä luontokohteista tulee pystyä muodostamaan kokonaiskuva. Niinpä luontokohteita on syytä tarkastella inventoinneissa ja vaikutusten arvioinnin yhteydessä laajempina, ekologisina kokonaisuuksia pistemäisten yksittäisten inventoitujen alueiden sijaan.
Arviointiohjelmasta jätetyissä mielipiteissä (s.20) on tuotu esiin tietoja mm. metsälain mukaisista ja muista toimenpidekiellossa olevista kohteista alueella. Nämä tulee ottaa huomioon arvioinnissa.
YVA-menettelyn yhteydessä laaditaan useita lajisto- ja lajiselvityksiä. Selvitysten painopiste luontodirektiivin liitteen IV (a) lajiston ja muiden mahdollisesti tärkeiden lajien osalta on oikeasuuntainen. Saukon osalta on todettu hankealueen olevan potentiaalista elinympäristöä ja tulee arvioida hankkeen vaikutukset lajiin. Kirjoverkkoperhosen, josta on tehty yksittäinen havainto alueelta, osalta tulee selvittää, onko alueella potentiaalisia elinympäristöjä erityisesti rakentamiseen osoitetuilla alueilla ja tarvittaessa laatia selvitys lajin esiintymisestä.
Muun lajiston osalta on tarpeen ottaa huomioon Luonnonvarakeskuksen lausunto Riistakolmiot.fi -sivuston hyödyntämisestä. Luonnon eläimistön lisäksi arvioinnissa tulee tarkastella hankkeen vaikutuksia tuotantoeläimiin, mikäli luotettavaa tutkimustietoa on saatavissa.
Hankealueen itäosaan sijoittuu yksityisiin luonnonsuojelualueisiin kuuluva Kielomäen luonnonsuojelualue (YSA205929). Kuusivaltaisella alueella kasvaa runsaasti runkomaisia lehmuksia. Selostuksessa tulee arvioida hankkeen vaikutukset kohteen suojeluperusteisiin.
Vaikutukset linnustoon
Yhteysviranomainen huomauttaa, että linnustoarvioinnin lähtöaineistona tulee käyttää myös havaintojärjestelmä Tiiraa Lajitietokeskuksen aineiston lisäksi. Aineisto käsittää mm. runsaasti kehrääjähavaintoja, sekä havaintoja metsäkanalinnuista ja päiväpetolinnuista. Yhteysviranomainen kehottaa myös selvittämään alueellisella lintutieteellisellä yhdistyksellä tiedossa olevat muuttolinnustoa koskeva havainnot ja aineistot. Arviointiohjelmassa esitetty arvioinnin lähtökohta, että hankealue sijoittuu sisämaa-alueella tunnettujen päämuuttoreittien ulkopuolelle, on yhteysviranomaisen näkemyksen mukaan liian vähättelevä. Hankealue voi sijoittua valtakunnalliselle lintujen, ainakin kurjen, päämuuttoreitille, myös maa- ja merikotkia liikkuu alueella muuttoaikoina. Arvioinnissa ja riskitarkastelussa tulee ottaa huomioon, että muuttoreittien sijainti voi vaihdella voimakkaastikin vuosien välillä esim. kurjella ja jopa arktisilla hanhilla (etenkin syksyisin). Arviointiohjelmassa ei kuvata millä tavoin muuttolinnustoon kohdistuvia törmäys- ja estevaikutuksia tullaan arvioimaan. Tuloksissa on esitettävä keskeisten lajien törmäysriskiarviot ja arvioitava este- ja häiriövaikutuksia sekä sitä, millä keinoilla haittavaikutuksia voidaan lieventää.
Osa linnustoa kuvaavasta nykytilatiedosta on suojelullisista syistä vain viranomaiskäyttöön tarkoitettua. Yhteysviranomainen huomauttaa, että aineistoa käsitellessä on tarpeen esittää myös esimerkiksi havaintovuosi. Aineisto voi olla myös puutteellista lähtötietojen kapeudesta johtuen (s.21). Pesintöjen lisäksi myös havaittu reviiri olisi oleellista esittää.Saaduissa palautteissa on esitetty kalasääsken osalta useita tietoja pesinnöistä ja havainnoista hankkeen vaikutusalueella. Nämä tiedot tulee ottaa mukaan nykytilatarkasteluun ja arviointityöhön. Yhteysviranomaisen näkemyksen mukaan sääkseen kohdistuvien vaikutusten arvioinnissa keskeistä on tarkastella mahdollisten hankealueen kautta lentävien lintujen törmäysriskiä ja estevaikutuksia. Tarvittavien avoimien lentosektoreiden tarkastelun tulee olla osa tätä arviointia ja haitallisten vaikutusten ehkäisemistoimia.
Osa linnustoselvityksiin osoitetuista maastotyöpäivistä vaikuttaa mitoitukseltaan vähäiseltä ja yhteysviranomainen edellyttää, että laadittavissa luonto- ja linnustoselvityksissä todetaan selkeästi mahdolliset epävarmuudet ja arvioidaan käytettyjen maastopäivien ja lähtöaineiston riittävyyden vaikutus arviointitulokseen. Mikäli joitakin selvityksiä on tarpeen täsmentää, tulee se todeta.
Meluvaikutukset
Arviointiohjelmasta ei ilmene onko toteuttamisvaihtoehdon mukaisilla voimaloilla mahdollista toteuttaa ympäristöministeriön ohjeiden mukaiset melumallinnukset. Yhteysviranomainen muistuttaa, että melumallinnukset ja niiden raportointi tulee lähtökohtaisesti toteuttaa ympäristöministeriön ohjeiden mukaisesti voimalatyypeillä, jotka vastaavat teholtaan ja muilta ominaisuuksiltaan vaihtoehdossa esitettyjä tuulivoimaloiden enimmäiskokoja. Mikäli melumallinnuksia ei voida laatia toteuttamisvaihtoehdossa esitetyllä maksimivoimalatyypeillä, tulee mallinnuksissa noudattaa varovaisuusperiaatetta. Arviointiselostuksessa tulee esittää selkeästi mallinnuksissa ja voimalatyypissä olevat eroavuudet sekä arviot eroavuuksien vaikutuksista lähtömelutasoon ja melun leviämiseen. Mahdolliset mallinnuksen epävarmuustekijät tulee esittää myös matalataajuisen melun leviämisen osalta. Arvioitaessa sisätiloihin kantautuvaa melua tulee huomioida Sosiaali- ja terveysministeriön asetus asunnon ja muun oleskelutilan terveydellisistä olosuhteista sekä ulkopuolisten asiantuntijoiden pätevyysvaatimuksista (545/2015).
Matalataajuisen melun laskennassa tulee tarkastella melutasoja vähintään useamman lähimpänä sijaitsevan rakennuksen osalta. Tarkastelussa tulee ottaa huomioon terveydensuojeluviranomainen lausunto kohdekohtaisesta tarkastelusta loma-asuntojen ääneneristävyydestä ja vielä rakentamattomista rakennuspaikoista. Mikäli tehtyjen mallinnusten ja arviointien perusteella melun ohjearvot ylittyvät, selostuksessa tulee esittää melualueelle jäävien asuin- ja lomarakennusten sekä mahdollisten kaavoitettujen tonttien määrä sekä esitys siitä, miten voimaloiden sijoitusta tai määrää muutetaan haitan ehkäisemiseksi (s 22).
Useissa arviointiohjelmasta annetuissa palautteissa tuotiin esille huoli meluvaikutuksista ja niiden häiritsevyydestä alueella. YVA-selostuksessa tulee arvioida muodostuvan melun laatua ja häiritsevyyttä ottaen huomioon YVA-ohjelmasta annetut palautteet, sekä ympäröivän alueen äänimaisema ja käyttötarkoitus. Arvioinnissa tulee myös hyödyntää vastaavista, jo toteutuneista kohteista saatavaa tietoa. Äänimaisemaan kohdistuvia muutoksia ja niiden merkittävyyttä arvioitaessa on tarpeellista selvittää alueen nykytilanne riittävällä tarkkuudella.
Tuulivoimaloista syntyvän infraäänen vaikutuksia ihmisten terveyteen tulee tarkastella tehtyjen tutkimuksien perusteella.
Varjostusvaikutukset
Yhteysviranomainen muistuttaa, että myös varjostusmallinnukset tulee laatia maksimivaikutusperiaatteella. Tehtävät mallinnukset tulee laatia voimalatyypillä, jonka lavan pituus ja kokonaiskorkeus vastaa tarkasteltavien toteutusvaihtoehdon enimmäismittoja. Suomessa ei ole määritetty ohjearvoja varjostuksen määrälle, joten vaikutusten arvioinnissa tulee käyttää apuna muiden maiden suosituksia ja raja-arvoja. Mallinnukset tulee toteuttaa menetelmällä, jossa ei huomioida puuston suojaavaa vaikutusta.
Edellä mainitun varjostuskartan lisäksi varjostusvaikutusten ajoittumista ja kestoa tulee tarkastella tarkemmin hankkeen ympäristössä sijaitsevien lähimpien rakennusten kohdalla. Samalla tulee tarkastella tuulivoimaloiden näkyvyyttä ja mahdollisia näkemäesteitä, sekä varjostusvaikutuksesta muodostuvaa häiritsevyyttä osana sosiaalisten vaikutusten arviointia.
Vaikutukset ihmisten terveyteen, elinoloihin ja viihtyvyyteen, sekä elinkeinoihin ja virkistykseen
Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten yhtenä päälähtötietona ja arviointimenetelmänä esitetään asukaskyselyä, joka toimitetaan 500 asuin ja lomarakennukseen hankealueen ympäristössä. Yhteysviranomainen pitää kyselyn laatimista tärkeänä osana arvioinnin tueksi ja asukasosallistumisen lisäämiseksi. Osaksi tätä tarkastelua on tarpeen sisällyttää myös arviointiohjelmasta annetut mielipiteet ja lausunnot, sekä yleisötilaisuudessa käydyt keskustelut. Kyselyn levikissä tulee ottaa huomioon terveydensuojeluviranomaisen lausunnossa esiintuotu leirikeskus Iso-Tarusjärven rannalla. Yhteysviranomainen pitää tärkeänä, että laadittavassa arvioinnissa yhdistyvät kokemusperäisen, subjektiivisen tiedon analyysi sekä asiantuntija-arvio. (S.23) Arvioinnissa tulee hyödyntää kattavasti YVA-menettelyn aikana laadittavia selvityksiä ja mallinnuksia edellä mainitut tarkennukset huomioon ottaen. Yhteysviranomainen näkemyksen mukaan erityisenä tarkastelukohteena tulee olla asutukseen, terveyteen, maisemaan ja virkistykseen kohdistuvat vaikutukset. Virkistykseen kohdistuvien vaikutusten arvioinnissa näkökulmana tulee olla paitsi hankealueella tapahtuvaan virkistykseen ja sen mahdollisuuksiin kohdistuvat vaikutukset myös erityisesti hankkeen ulkopuolella laajalle maisemalliselle vaikutusalueelle kohdistuvat vaikutukset. Padasjoella virkistyskäyttö, matkailu, luontopalvelut ja merkittävät maisemat ovat kaikki vuorovaikutuksessa toisiinsa ja tämä näkökulma tulee arvioinnissa ja hankkeen havainnollistamisessa ottaa huomioon. Arviointiohjelmassa saaduissa palautteissa tuotiin vahvasti esille huoli tuulivoimahankkeen vaikutuksista paikallisille matkailuun ja luontopalveluihin nojaaville elinkeinoille, mikä tulee ottaa mukaan tarkasteluun.
Vaikutukset liikenteeseen ja ilmailuturvallisuuteen
Arviointiselostuksessa tulee esittää Uudenmaan ELY-keskuksen Liikenne - vastuualueen lausunnossa esitetyn mukaisesti, millaiset liikenteelliset vaikutukset hankkeella on lähialueiden tieverkkoon sekä asutusalueisiin.Lisäksi tulee kuvata ne toimet, joilla liikenteestä aiheutuvia haitallisia vaikutuksia pyritään minimoimaan. Arvioinnissa tulee huomioida erityisesti liikenteen suuntautuminen ja liikennemäärien muutokset nykytilanteeseen, valtatien 24 ja kantatie 54 alueella. Erityisesti erikoiskuljetusten reitit maantieverkolla tulee olla selvitettynä ja huomioituna, sekä käytettävien liittymien toimivuus tulee olla turvallinen myös raskaan liikenteen lisääntyessä. Lisäksi tulee arvioida, kuinka nykyisen tieverkon kunto, kantavuus ja kunnossapito vastaavat lisääntyvän raskaan liikenteen tarpeita.
Arvioinnissa tulee ottaa huomioon, että Tuulivoimaloiden rakennusaikaiset kuljetukset koettelevat sekä maanteiden että muun tieverkon rakenteiden kantavuutta. Tämä tulee ottaa huomioon kuljetusyhteyksiä suunniteltaessa. Tuulivoimaloiden ja maakaapeleiden sijoittelussa sekä tarvittavassa tiestön parantamisessa on tarpeen ottaa huomioon myös Väyläviraston lausunnossa todetut ohjeet ja määräykset. Hankkeen lentoesteluvan tarpeen osalta on huomioitava Finavian lausunto.
Vaikutukset tutkien toimintaan ja viestintäyhteyksiin
Arviointiohjelmasta annetut lausunnot on tarpeen ottaa huomioon viestintäyhteyksiin kohdistuvien vaikutusten arvioinnissa. Myös annetuissa mielipiteissä on esitetty huoli hankkeen vaikutuksista viestintäverkkoihin.
Riskit (s 24)
Arviointiohjelmassa esitetyn suunnitellun riskitarkastelun lisäksi tulee ottaa huomioon Päijät-Hämeen pelastuslaitoksen lausunto mm. jäävaaraselvityksestä.
Vaikutukset ilman laatuun ja ilmastoon
Hankkeen ilmastovaikutukset tulee arvioida koko hankkeen elinkaaren ajalta. Rakentamisen aikaisten päästöjen lisäksi tulee arvioida hankkeen edellyttämien rakenteiden valmistuksesta sekä puiston purkamisesta aiheutuvat päästöt, sekä erityisesti rakentamisen aikaisen liikenteen aiheuttamat päästöt. Tuulivoimaloiden ja muiden rakenteiden vaikutukset hiilinielujen määrään tulee myös arvioida osana kokonaisilmastovaikutusta. Toiminnan aikaisten ilmastovaikutusten arvioinnissa tulee käyttää nykyisen sähköntuotannon päästökertoimen sijaan tuulivoimapuiston tuotannon ajankohdalle ennustettavaa päästökerrointa. Yhteysviranomainen näkee, että osana ilmastovaikutusten merkittävyyden arviointia, on mielekästä verrata tuotettavaa uusiutuvaa energiaa tai säästettyjä ilmanpäästöjä myös kunnan ja maakunnan päästöjen nykytilaan ja tavoiteltuun kehitykseen. Luvussa 3.1.3 on kuvattu kattavasti hankkeen tavoitteet ja alueellinen merkitys, joihin hankkeen merkittävyyttä on tarpeen peilata.
Yleistä arviointiohjetta
Arvokkaiden kohteiden karttaesityksiin sekä numerointiin selostuksessa ja liiteaineistossa tulee kiinnittää huomiota, käytettyjen karttojen tulee olla riittävän suurimittakaavaisia kohteiden yksityiskohtien ja sijainnin erottamiseksi.
YVA-menettely osallistuminen
Esitys osallistumisen ja vuorovaikutuksen järjestämisestä vastaa YVA-lain periaatteita. YVA-menettelyn keskeisenä tavoitteena on lisätä kansalaisten tiedonsaantia ja osallistumismahdollisuuksia, joten yhteysviranomainen muistuttaa, että arviointimenettelyn aikana tehtävään tiedottamiseen ja asianosaisten palautteen antomahdollisuuksiin tulee panostaa riittävästi. Yhteysviranomainen huomauttaa, että osa hankkeen vaikutuksista ulottuu Kanta-Hämeen maakunnan alueelle ja suosittelee ottamaan tämän huomioon hankkeen seurantaryhmään kutsuttavissa tahoissa.
Arviointiohjelman laatijoiden pätevyys
Ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun asetuksen mukaan arviointiohjelmassa tulee esittää arviointiohjelman laatijoiden pätevyys (s.25) Arviointiohjelman laatimiseen YVA-konsultin taholta osallistuvat henkilöt on koulutus- ja ammattitaustaltaan esitetty. Hankkeesta vastaavalla on ollut käytössään riittävä asiantuntemus ympäristövaikutusten arviointiohjelmalaatimiseen. Tietoja tulee päivittää tarvittavilta osin, kun arviointiin osallistuu muita henkilöitä. Jatkossa tulee ottaa huomioon, että arviointityössä on riittävä asiantuntemus myös metsätalouteen kohdistuvien vaikutusten arvioimisessa. Tulee myös päivittää, kuka selvittää ja arvioi vaikutukset muinaisjäännöksiin ja arkeologiseen kulttuuriperintöön.
ABO Wind on käynnistänyt YVA ohjelman jälkeen seuraavia selvityksiä alkaen vuonna 2022:
Seuraavat luontoselvitykset; Pöllöselvitys, metsäkanalintujen soidinpaikkainventointi, päiväpetolintuselvitys, pesimälinnustoselvitys, muuttolinnustoselvitys (kevät- ja syysmuutto) kasvillisuus- ja luontotyyppi-inventointi. Lisäksi toteutettavana ovat: EU:n luontodirektiivin liitteen IV(a) lajiston erillisselvitykset: Liito-oravainventointi, viitasammakkoselvitys ja lepakkoselvitys, sekä Natura-arvioinnin tarvehankinta, arkeologinen inventointi, näkemäalueanalyysi ja havainnekuvat, melu- ja välkemallinnus. Ja parhaillaan käynnissä olevia selvityksiä ovat asukaskysely ja metsästäjähaastattelut. Asukaskysely on lähetetty kaikille 4km:n säteellä hankealueesta, ja satunnaisotannalla kauemmaskin. Yhteensä kirjeitä on annettujen tietojen mukaan lähetetty 500kpl, mutta kuntaan tulleiden tietojen osalta läheskään kaikkia vakituisia eikä vapaa-ajan asukkaita vajaan kilometrinkaan etäisyydeltä tuulivoimalasta kysely ei ole vielä tavoittanut Postituskirje oli osoitettu vakituisille ja kesäasukkaille rakennusten omistajan kotiosoitteeseen. Vastausaika päättyi 15.4.ja runsaasti tulleita kyselyn tuloksia analysoidaan YVA-selostuksessa. Hankealueelle on nyt pystytetty 180 metriä korkea väliaikainen mittamasto marraskuussa 2022. Alueen tuulisuutta mitataan noin 2 vuotta, jonka jälkeen masto puretaan. Tarkat tuulilukemat ovat edyllytys tuulivoimayhtiön investoinnin rahoitukselle.
Padasjoen kunnanhallitus on hyväksynyt kaavoitusaloitteen 7.12.2021. Päätöksen esteellisyyksistä ja kaavoitussopimuksesta valitetettiin hallintooikeuteen mutta hallinto-oikeus on kumonnut valitukset. Kaavoitussopimuksesta on tehty valitus korkeimpaan hallinto-oikeuteen 22.3.2023. Kaavoitussopimusta ei näin ollen voida allekirjoittaa, niin kauan kuin käsittely on kesken korkeimmassa hallinto-oikeudessa.
Hankkeen osalta seuraaviksi tavoitteiksi ABO Wind on esittänyt toukokuulle 2023 työpalaveri, jossa mukana olisi Padasjoen tekninen johto/lautakunta, FCG ja hankevastaava. Yleiskaavan kuuluttaminen tulisi saada vireille ja osallistumis- ja arviointisuunnitelman (OAS) toimittaminen kuntaan. Kesäkuulle 2023 OAS/YVA-selostuksesta kaikille avoin yleisötilaisuus. YVA päättyy ELY:n yhteisviranomaisen perusteltuun päätelmään ja kaavaehdotuksen hyväksymisestä/hylkäämisestä päättää kunta.Padasjoen kunnanhallitus on toistaiseksi hyväksynyt vasta kaavoitusaloitteen, joka on luonteeltaan kaavan valmistelua.
Joissakin kunnissa on tehty periaatepäätöksiä siitä mikä etäisyys tuulivoimaloille olisi hyväksyttävä vähimmäisetäisyys asutuksesta, jolloin tuulivoimaloista koetut haitat olisivat todennäköisesti pienempiä ihmisille, tuotanto -ja riistaeläimille, sekä muulle eliöstölle. Nykyiset selvitykset ja kokemukset eivät anna kattavaa kuvaa tuulivoimaloiden aiheuttamista ympäristövaikutuksista. Mallinnukset ja selvitykset ovat teoreettisia ja todelliset vaikutukset selviävät vasta voimaloiden toimiessa ja erityisesti niiden häiriötilanteissa äänet voivat poiketa olennaisesti mallinnoksien desibelinormeista. Voimaloiden juurella melu ei ole kovimmillaan vaan se voimistuu yleensä noin 500-1000m etäisyydellä, riippuen tuulivoiman korkeudesta ja sijoittelusta ja maaston muodoista ja tuulisuudesta. Järvialueet ja kallioiset maaston muodot lisäävät haastetta saada luotettavia mallinnoksia pelkästään haittaääni-asiaan. Samoin tiettyjen eliölajien ja eläinhavaintojen vaihtelevuus eri vuosien välillä ei anna oikeaa tietoa vuodenkaan yva-tarkastelujaksolla. Tuulivoimalan perustamissyvyys on noin 3-5 m. Perustuksiin voidaan käyttää noin 200 tonnia harjaterästä ja noin 4500 kuutiometriä valua ja perustuksen halkaisija on yli 26 metriä, voimalan korkeus lisää perustuksen suuruutta ja maaperä vaikuttaa myös perustuksen rakenteeseen. Voimaloiden perustaminen voi vaatia myös pohjaveden alentamista, jotta saavutetaan rakennusteknisesti järkevä anturakoko ja perustamissyvyys. Haitallisten vaikutusten toteutuminen ja merkittävyys riippuvat siitä miten lähellä pohjaveden pinta on maata. Suunniteltu tuulivoimala-alue sijaitseekin pohjaveden hankitaan soveltuvalla alueella. Tuulivoimaloiden maanvuokraussopimusten (salaiset) sekä lainsäädännön perusteella Suomessa ollaan varauduttu heikoimmiten voimaloiden purkamiseen ja osien kierrättämiseen. Suomessa purkaminen ja siihen liittyvät purkurahastot rajoittuvat maanpäällisten osien purkukustannuksiin ja maanalaiset rakenteet maisemoidaan. Tällöin Suomessa on varauduttu noin 25000-70 000 euron purkamiskuluihin kun taas myös perustusten osalta kustannukset purkujätteenkin osalta nousevat eräiden arvioiden mukaan 500 000-850 000 euroon. Betonimurske ei ole pohjavesien kannalta ongelmallista, mutta harjateräs on korroosion vuoksi. Ympäristösuojelulain (YSL, 527/2014-17§) mukaan pohjavesien ja maaperän pilaantumiskielto on ehdoton. Suomessa pohjavedet opvat herkkiä pilaantumaan ohuiden ja hyvin vettä johtavien maakerrosten vuoksi. Padasjoki on järvistä harjualuetta jossa on runsaasti pohjavedenmuodostusalueita ja myös pintavesivirtaamia.
ELY yhteysviranomaisena on kiinnittänyt runsaasti huomiota kunnassa oleviin erityispiirteisiin, joiden turvaamiseksi pitäisikin tuulivoiman rakentajalla osoittaa haittavaikutuksia ehkäiseviä toimenpiteitä. Kunnan tehtävänä on myös turvata myös muiden kuin tuulivoimalan sijoituskohteen kiinteistöjen ja maanomistajien oikeuksia. Voimaloiden rakentamiseen, tiestön ja sähköverkon ylläpitämiseen tarvitaan suuriakin maa-aliueita, jota sijaitsevat naapurikiinteistöillä. Mikäli naapurikiinteistöjen korvausta ei erikseen ole kunnassa esim kaavoitussopimusessa edellytty, hintana käytetään ns pakkolunastushintaa.
Kiinteistöjen arvonlaskua on koettu esim Ruotsin kuninkaallisen teknillisen korkeakoulun kesäkuussa 2021 julkaiseman tutkimuksen mukaan tuulivoimaloiden läheisyys vaikuttaa laskevasti kiinteistöjen arvoon 6-8 kilometrin etäisyydellä tuulivoimaloista. Suurinta kiinteistöjen arvon lasku oli alle 2 km etäisyydellä voimaloista ja oli noin 20-40%. Tutkimuksessa analysoitiin 68 941 kiinteistökauppaa 20 km etäisyydellä ja kaikkiaan 97.229 kiinteistökauppaa koko Ruotsin alueella. Tutkimustuloksia voidaan pitää vertailukelpoisina myös Suomessa. Taloustutkimuksen ja FCG:n tutkimuksessa vastaavaa muutosta ei kuitenkaan havaittu tutkimuksessa, joka kohdistui seuraaviin kuntiin ja toteutuneisiin kiinteistökauppoihin: Haapajärvi, Jokioinen, Kalajoki, Karvia, Närpiö, Perho, Raahe ja Simo. Sillä, että keskustaajamaan ja asuntojen etäisyys on ollut selkeästi tarkasteltavan vaikutusalueen ulkoreunalla, on voitu osaltaan vaikuttaa jätettyjen valitusten ja haittaselvityksien määrään koettujen haittojen vähentyessä.
Kunnan tehtävä on edistää asukkaiden kokemaa hyvinvointia. Maisema, Metsä ja Mielihyvä ovat kuntastrategiamme kivijalka. Kunnan tulee tulevaisuudessa panostaa matkailua ja vapaa-ajan asumista tukevien palveluiden kehittämiseen, arvokas kulttuurimaisemaympäristö ja luontokohteet muuttuvat peruuttamattomasti erilaisiksi tuulivoimarakentamisen myötä. Runsas määrä vapaa-ajan- ja vakinaisia asukkaita ovat ilmaisseet huolensa tuulivoimarakentamisen vaikutuksista luonto-, vapaa-ajan ja vakituisen asumiskokemukseen. Tähän olisi kunnassa tärkeää reagoida. Maanomistajia on kohdeltava tasa-arvoisesti ja oikeudenmukaisesti omistusoikeutta kunnioittaen.
Kunnalla on itsemäärämisoikeus kaavoitushankkeisiin. Kunnanhallituksen on mahdollista jatkaa tuulivoimakaavoituksen edistämistä tai päättää keskeyttää se. Mikäli kaavoituksen edistämistä jatketaan, voidaan asettaa myös tiettyjä vaatimuksia tuulivoimayhtiölle kaavoituksen ja korvauksien suhteen, kuten esim Keuruulla on määritelty korvaus voimalan siirtolinjan maapohjasta.
Edellisessä kokouksessaan 8.5.2023 § 136
Kunnanjohtaja muutti antamaansa päätösehdotusta seuraavasti:
Ehdotus:
-Merkitään tiedoksi pöytäkirjaan, että kaavoitussopimuksesta on valitettu ja se on menossa korkeimman hallinto-oikeuden käsiteltäväksi.
-Todetaan YVA arviointiohjelmasta jätettyjen lausuntojen ja ELY:n kannanottojen merkittävyys kaavoitushankkeen jatkon kannalta.
Lisäksi
1) Kunnanhallitus päättää jatketaanko Padasjoella Tornimäen tuulivoimakaavoituksen edistämistä (kyllä /ei)
mikäli kunnanhallitus päättää jatkaa em. tuulivoimakaavoituksen edistämistä;
2) Kunnanhallitus edellyttää tuulivoimayhtiötä käyttämään Tornimäen tuulivoimaloiden kaavoitussuunnitelmissa suoja-alueena 5 km etäisyyttä vapaa-ajan - ja vakituiseen asutukseen.
3) Kunnanhallitus velvoittaa tuulivoimayhtiötä varaamaan Tornimäen tuulivoimaloiden purkurahastoon, myös tuulivoimaloiden perustusten purkamiskustannuksiin riittävät määrärahat. Vakuuden tulee olla suomalaisen vakavaraisen luotto-, vakuutus- tai muun rahoituslaitoksen myöntämän ja vaadittaessa maksettavan pankkitakuun tai pankkitalletuksen. Vakuus asetetaan vaiheittain siten, että vakuuden tulee olla kokonaisuudessaan (100 %) asetettuna, kun 15 vuotta on kulunut rakennusluvan lainvoimaisuudesta. Vakuuden määrä tulee olla riittävä ja noudattaa yleistä tasoa alalla ja kaikki vakuuserät sekä kokonaisvakuus sidotaan elinkustannusindeksiin.
4) Kunnanhallitus edellyttää Tornimäen tuulivoimaloiden rakentajaa/omistajaa korvaamaan tuulivoimalan rakentamista ja toimintaa varten käyttöön tarvittavasta maapohjasta (siirtojohdot, maakaapelit, kytkinasemat, tiet yms.) naapurikiinteistöjen maanomistajille sopimukseen perustuvaa korvausta 1 €/ m2 /v.
5) Kunnanhallitus edellyttää Tornimäen tuulivoimaloille enintään 215 m enimmäiskorkeutta.
6) mikäli kunnanhallituksen määrittelemä suojaetäisyys ei toteudu, kunnanhallitus velvoittaa Tornimäen tuulivoimakaavoitusta kunnalle ehdottavan tahon neuvottelemaan hyvityksen alueen sisälle jäävän asunnon (ml.vapaa-ajan asunnon) omistavan tahon kanssa ennen voimaloiden rakentamista.
Hallintosihteeri Pia Mustisto ja Silja Savola pyydettiin kunnanhallituksen kokoukseen kuultavaksi klo 16:18-16:22.
Kunnanhallitus päätti palauttaa asian valmisteluun, koska asiassa on väärä liitos.
Diaarikorttiliitos asianhallintajärjestelmään on korjattu PADDno-2021-271:sta PADDno-362:lle ja asia on palautettu kunnanhallituksen käsittelyyn.
Esittelyteksti asiaan yllä.