Kuvaus
Päijät-Hämeen hyvinvointialue on lähestynyt Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymän omistajakuntia 4.10.2023 lähettämällään kyselyllä.
”Päijät-Hämeen hyvinvointialue pyytää kohteliaasti kuntaanne antamaan kirjallisen vastauksen seuraaviin kysymyksiin 31.10.2023 mennessä:
1. Hyväksyykö kuntanne KT:n näkemyksen siitä, että Päijät-Hämeen hyvinvointialue on
oikeutettu allekirjoittamaan keskusneuvotteluissa saavutetun sovintosopimuksen
erääntyneestä palkkasaatavasta koko takautuvan ajan osalta?
2. Hyväksyykö kuntanne seuraavat kunnallisen työmarkkinalaitoksen ja pääsopijajärjestöjen välisissä keskusneuvotteluissa neuvotellut periaatteet liikkeen luovutuksessa luovuttajan asemassa olleen Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymän henkilöstön palkkojen harmonisoinnista?
- Palkkojen harmonisoinnin takautuva vastuu alkaa 1.7.2020.
- Palkkojen harmonisoinnin taso on kunkin hinnoittelukohdan tehtävien vaativuuden
arviointitason korkein tehtäväkohtainen palkka (vallitsevan oikeuskäytännön mukaisesti).
Kuntayhtymän omistajakuntakohtaiset osuudet ovat arvioita, jotka ovat määrittyneet PäijätHämeen hyvinvointikuntayhtymän aikana sovitun maksuosuusperiaatteen mukaisesti.
Hyvinvointialueen vastuu takautuvasta palkasta alkaa henkilöstön siirtymisestä hyvinvointialueelle 1.1.2023.”
Päijät-Hämeen hyvinvointialueen mukaan palkkaharmonisaation taustalla on Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymän toiminnan aloittaminen sekä 1.1.2017 tapahtunut liikkeen luovutus, jonka myötä Lahden kaupungin sosiaali- ja terveystoimialalta, Hollolan kunnan taseyksikkö Peruspalvelukeskus Oivasta ja PHSOTEY:n Peruspalvelukeskus Aavasta henkilöstö yhdistyi hyvinvointikuntayhtymään. Liikkeen luovutuksen jäljiltä maksettiin erisuuruista palkkaa samoissa tehtävissä. Erot johtuivat aiempien työnantajien erilaisista palkkausjärjestelmistä ja -käytännöistä. Vuoden 2017 alusta rakennettiin uudet yhtenäiset palkkajärjestelmät ja palkkojen harmonisointi aloitettiin vuoden 2019 alusta.
Padasjoen kunta on ollut Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymän jäsenkunta vuoden 2022 loppuun saakka. Kuntayhtymä on lakannut hyvinvointialueuudistuksen yhteydessä 31.12.2022. Kuntayhtymää ei ole lopetettu, eikä sitä ole sulautettu toiseen organisaation muutoksen tapahduttua lainsäädännön muuttumisen seurauksena.
Yhtymän henkilöstö on siirtynyt liikkeenluovutuksena Päijät-Hämeen hyvinvointialueelle. Siirtyneessä henkilöstössä oli sekä työ- että virkasuhteisia henkilöitä. Puheena olevassa asiassa kyse on Padasjoen kunnan asemasta hyvinvointikuntayhtymän aikaisissa takautuvissa palkantarkistuksissa (niin kutsuttu palkkaharmonisaatio).
Työnantajan liikkeen luovutuksella tarkoitetaan yrityksen, liikkeen, yhteisön tai säätiön tai näiden toiminnallisen osan luovuttamista toiselle työnantajalle, jos luovutettava, pää- tai sivutoimisena harjoitettu liike tai sen osa pysyy luovutuksen jälkeen samana tai samankaltaisena (työsopimuslain 1 luvun 10.1 §). Liikkeen luovutuksessa työnantajan luovutushetkellä voimassa olevista työsuhteista johtuvat oikeudet ja velvollisuudet sekä niihin liittyvät työsuhde-etuudet siirtyvät liikkeen uudelle omistajalle tai haltijalle. Ennen luovutusta erääntyneestä työntekijän palkka- tai muusta työsuhteesta johtuvasta saatavasta vastaavat luovuttaja ja luovutuksensaaja yhteisvastuullisesti.
Luovuttaja on kuitenkin luovutuksensaajalle vastuussa ennen luovutusta erääntyneestä työntekijän saatavasta, jollei muuta ole sovittu. (Työsopimuslain 1 luvun 10.2 §.) Työsuhteista poiketen julkisoikeudellisiin palvelussuhteisiin sovelletaan viranhaltijalakia. Sen 25.1 §:n mukaan: Työnantajan liikkeen luovutuksella tarkoitetaan kunnan, kuntayhtymän, hyvinvointialueen tai hyvinvointiyhtymän toiminnallisen osan luovuttamista toiselle työnantajalle, jos luovutettava osa pysyy luovutuksen jälkeen samana tai samankaltaisena. Edelleen mainitun pykälän 3 momentin mukaan: Ennen luovutusta erääntyneestä palkka- tai muusta virkasuhteesta johtuvasta saatavasta vastaavat luovuttaja ja luovutuksensaaja yhteisvastuullisesti. Luovuttaja on kuitenkin luovutuksensaajalle vastuussa ennen luovutusta erääntyneestä saatavasta, jollei muuta ole sovittu.
Huomio kiinnittyy työsopimuslain ja viranhaltijalain kirjauksiin ”erääntyneestä saatavasta”. Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymän ja Päijät-Hämeen hyvinvointialueen välisessä henkilöstön siirtosopimuksessa (allekirjoitettu 9.11.2022) on saatavista erikseen huomioituna vain luovutushetkellä tiedossa ollut lomapalkkavelka. Padasjoen kunnan tiedossa ei ole, että siihen kohdistuisi suoraan tai välillisesti työsopimuslaissa tai viranhaltijalaissa tarkoitettuja erääntyneitä työ- tai virkasuhteisen henkilöstön palkka- tai muita saatavia, jotka liittyvät henkilöstösiirtoon hyvinvointialueelle.
Päijät-Hämeen hyvinvointialue on 26.9.2023 järjestänyt keskustelutilaisuuden palkkaharmonisaatioasiassa Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymän jäsenkunnille. Hyvinvointialueen edustajat totesivat hyvinvointialueen tulkinnan olevan, ettei ennen vuotta 2023 syntynyt palkantarkistuksen maksuvelvoite koske hyvinvointialuetta. Tulkinta nojaa siihen oletukseen, että kyseiset palkantarkistukset ovat erääntyneet ennen vuotta 2023. Käytännössä kyse lienee siitä, että palkansaajien saatavat tulisivat erääntymään lainvoimaisen tuomioistuimen päätöksen jälkeen takautuvasti (jos asia etenisi tuomioistuinkäsittelyyn). Hyvinvointialue esittää kunnille palkantarkistusten maksuvastuun (vapaaehtoista) hyväksymistä. Hyvinvointialueen edustajat viittasivat Korkeimman oikeuden ratkaisukäytäntöön. Erikseen kysyttäessä edustajat nostivat esiin Korkeimman oikeuden ratkaisun 2021:76.
Padasjoen kunnan kanta
Padasjoen kunnan käsityksen mukaan Korkeimman oikeuden päätös (KKO 2021:76) on sovellettavissa palkkaharmonisaatioasiaan palkansaajan oikeuksien näkökulmasta. Työnantajan maksuvelvollisuutta liikkeenluovutustilanteessa se ei käsittele. Sen sijaan Korkein oikeus on ennakkopäätöksessään katsonut (KKO 1988:2), että luovutuksensaaja vastaa yksinään luovutuksen jälkeen erääntyneistä saatavista riippumatta siitä, milloin saatava on ansaittu. Päätöksen painoarvoa lisää se, että siihen on viitattu hallituksen esityksessä työsopimuslaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi (HE 157/2000; https://www.finlex.fi/fi/esitykset/he/2000/20000157.pdf, sivu 10).
Padasjoen kunnan käsityksen mukaan se ei ole suoraan eikä Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymän entisenä jäsenkuntana työsopimuslain 1 luvun 10 §:n, kunnan ja hyvinvointialueen viranhaltijasta annetun lain 25 §:n sekä hyvinvointikuntayhtymän ja hyvinvointialueen välisen henkilöstön siirtosopimuksen perusteella palkkaharmonisaatioasian osapuoli.
Lainsäätäjän ilmeinen tarkoitus on ollut huolehtia palkansaajan oikeuksista selkeillä kirjauksilla siitä, kuka vastaa liikkeenluovutustilanteessa palkkasaatavista. Padasjoen kunnan käsityksen mukaan lainsäädäntöä tulee tulkita maksuvelvollisuuden osalta suppeasti siten, että saatava joko on tai ei ole luovutushetkellä erääntynyt. Padasjoen kunta katsoo, ettei palkkasaatavaan perustuvan maksun erääntymistä tulkita ajallisesti samalla tavalla maksuvelvollisuuden ja palkansaajan oikeuksien näkökulmasta. Palkansaajan näkökulmasta maksu voi erääntyä takautuvasti, mutta maksuvelvollisuuden erääntyminen tulkitaan liikkeen luovutuksen ajanhetken mukaisesti, ellei muuta ole sovittu.
Padasjoen kunta toteaa, että yhtymän henkilöstön liikkeen luovutus hyvinvointialueelle on hoidettu hyvässä uskossa olettaen, etteivät takautuvat työnantajavastuut voi kohdistua edes välillisesti Padasjoen kuntaan.
Alustavien laskemien mukaan palkkaharmonisaatioon tarvittava summa on kokonaisuudessaan 37,4 m€, josta Padasjoen kunnan osuus olisi 744 033 €.
Ehdotus
Esittelijä
-
Juha Rehula, Kunnanjohtaja, juha.rehula@padasjoki.fi
Kunnanhallitus päättää vastauksenaan Päijät-Hämeen hyvinvointialueen esittämiin kysymyksiin 1 ja 2, ettei Padasjoen kunta ole kuvauksessa esitetyin ja käytettävissä olevien tietojen valossa osapuoli Päijät-Hämeen hyvinvointialueen henkilöstön palkkaharmonisaatioasiassa.
Lisäksi Padasjoen kunnanhallitus toteaa, ettei sillä ole riittävää tietoa palkkaharmonisaation pohjana olevasta neuvottelutuloksesta, sen perusteena olevista laskelmista ja niiden kuntakohtaisesta kohdentumisesta eikä palkkaharmonisaation kustannuksien vastuullistuullisuuden juridisesta perustasta.