Valmistelija
Moona Leinonen, moona.leinonen@padasjoki.fi
Juha Rehula, Kunnanjohtaja, juha.rehula@padasjoki.fi
Jyri Mäntylä, jyri.mantyla@padasjoki.fi
Pirjo Ala-Hemmilä, rehtori, pirjo.ala-hemmila@padasjoki.fi
Jouni Turunen, jouni.turunen@padasjoki.fi
Kuvaus
Kuntien tulevan toimintaympäristön kuvaus:
Kuntien toimintaympäristö muuttuu entistä vaativammaksi tulevaisuudessa. Väestö vähenee lähes kaikkialla, ja vain harvat kunnat kasvavat vuoteen 2050 mennessä. MDI:n tuoreen väestöennusteen mukaan vuoteen 2050 mennessä vain 39 kuntaa kasvaa, kun taas suurin osa menettää väestöään. Syntyvyys on laskenut pysyvästi, ja vuodesta 2016 lähtien kuolleisuus on ylittänyt syntyvyyden joka vuosi ilman maahanmuuttoa.
Samaan aikaan kuntatalous heikkenee ja eriytyy. VM:n syksyllä 2025 julkaistun vuoden 2026 kuntatalousohjelman mukaan kuntien taloudellinen asema heikkeni vuonna 2024 vuoden 2023 tilanteeseen nähden odotetusti. Kuntien taloudellinen eriytyminen kiihtyy: osa kunnista pystyy investoimaan ja kehittämään palveluita, kun taas toiset kamppailevat peruspalveluiden turvaamisessa. Talouden sopeuttamistarve kasvaa erityisesti kunnissa, joissa väestö vähenee ja palvelutarve kasvaa. Tulevaisuudessa kuntien on varauduttava niukkeneviin resursseihin ja kasvaviin investointitarpeisiin.
Padasjoen kunnan nykytilanteen kuvaus:
Padasjoen Yhtenäiskoulu kahdessa toimipisteessä:
- Vuonna 1964 rakennettu Pappilanmäen koulu, johon on tehty peruskorjaus vuonna 1998. Vuosien varrella kiinteistöön on tehty erilaisia remontteja ja sisäilman laatua parantavia korjaustoimenpiteitä. Tällä hetkellä Pappilanmäen koulu on peruskorjauksen tarpeessa. Peruskorjauksen jälkeen tilat palvelisivat jatkossakin 7-9 luokkien ja lukion tarpeita, ei yhtään enempää. Koulurakennuksessa toimii sekä yläkoulu että lukio.
- Vuonna 1987 rakennettu Kullasvuoren koulu, johon on tehty laajoja korjaus-/uusimis- ja muutostöitä niin kiinteistön sisällä kuin piha-alueilla vuonna 2013. Kiinteistöön on tehty pitkän tähtäimen suunnitelma kiinteistön tulevista korjauksista 10 vuodelle vuoteen 2035 asti. Tulevaisuudessa kiinteistöllä edessä peruskorjaus. Koulurakennuksessa toimii esiopetus sekä opetus vuosiluokilla 1–6 ja lisäksi kunnan järjestämää aamuparkki- ja iltapäiväkerhotoimintaa.
Varhaiskasvatus neljässä eri toimipisteessä:
- Vuonna 1983 rakennettu Majavan päiväkoti. Päiväkotiin on tehty erilaisia korjausremontteja vuosien varrella. Kiinteistöön on valmistunut kesällä 2025 pitkän tähtäimen suunnitelma kiinteistön tulevista korjauksista 10 vuodelle vuoteen 2035 asti.
- Osa varhaiskasvatuksesta toimii Visapuiston palvelukeskuksen pihapiirissä olevissa palveluasunnoissa. Visapuiston kokonaisuus on rakennettu vuonna 1994 ja kiinteistökokonaisuudelle on myös laadittu pitkän tähtäimen suunnitelma kiinteistön tulevista korjauksista 10 vuodelle vuoteen 2035 asti.
- Esiopetus toimii Kullasvuoren koululla ja lisäksi perhepäivähoito.
Kolme valmistuskeittiötä: yksi Majavan päiväkodissa ja molemmilla kouluilla omansa.
Vuonna 1938 rakennettu Kuntalan vanha puoli ja vuonna 1977 valmistunut laajennus (matala osa). Tällä hetkellä Kuntalan matala osa ja vanhan osan kellarikerros ovat käyttökiellossa. Matala osa edellyttää yläpohjarakenteen korjaamista. Kiinteistössä toimii kunnan hallinto ja vanhan puolen 2 kerroksessa on myös vuokralaisia.
Lisäksi kunnan toiminnoista uimahalli, nuorisotila ja kirjasto sijaitsevat monitoimitalolla ja kunnan työllisyydenhoito Kiinteistö Oy Padasmailan teollisuusrakennuksen tiloissa.
Padasjoen Polku -hanke:
Valtuusto on 10.6.2024 hyväksynyt kuntastrategian Muutakin kuin Mummola - Padasjoki 2035. Strategia pohjautuu ajatteluun, jossa Padasjoki nähdään ikä- ja väestörakennemuutoksesta huolimatta uudistuvana, elinvoimaisena ja houkuttelevana kuntana. Osana kuntastrategiaa valtuusto hyväksyi useita kärkihankkeita, joista Uusi koulu -hanke on taloudellisesti ja toiminnallisesti merkittävin. Valtuusto hyväksyi 11.11.2024 talousarviossa suunnittelurahaa uusi koulu -hankkeelle vuodelle 2025. Huhtikuussa 2025 käynnistyi hankkeen hankesuunnittelu.
Uusi 1.6.2025 toimintansa aloittanut valtuusto on työstänyt strategian päivitystä muokaten aiemman Uusi koulu -hankkeen muotoon Padasjoen Polku – osaamista saman katon alla. Valtuusto käsittelee Muutakin kuin mummola -kuntastrategian päivitystä kokouksessaan 10.11.2025.
Padasjoen Polku -hankkeen mahdollisuudet:
Padasjoen Polku -hanke tarjoaa mahdollisuuden keskittää kunnan tulevaisuuden palvelutuotanto saman katon alle. Yhtenäiskoulu ja lukio siirtyisivät kahdesta toimipisteestä yhteen toimipisteeseen ja varhaiskasvatus neljästä toimipisteestä yhteen toimipisteeseen. Yhtenäiskoulun, lukion ja varhaiskasvatuksen toiminta samassa kiinteistössä mahdollistaisi henkilöstöresurssien tehokkaan käytön eri koulutusasteilla. Keittiöpalveluiden osalta siirtyminen yhteen keskitettyyn valmistuskeittiöön nykyisen kolmen valmistuskeittiön sijasta tehostaisi toimintaa ja parantaisi resurssien hallintaa.
Hankkeen tavoitteena on vastata Padasjoen ennakoituun palvelutarpeeseen pitkälle tulevaisuuteen, huomioiden väestökehitys, palveluiden kysyntä ja kunnan taloudelliset realiteetit. Toiminnan sopeuttaminen resurssien ja talouden näkökulmasta on välttämätöntä. Kyseessä on välttämättömyyshanke – jotain on tehtävä joka tapauksessa, ja nyt on mahdollisuus hankkeen myötä rakentaa kunnan palvelurakenne vastaamaan tulevaisuuden tarpeita ja toimintaympäristöä. Investointi on joka tapauksessa välttämätön, ja samalla kyseessä saattaa olla viimeinen tilaisuus, jolloin kunta kykenee tekemään tämän mittaluokan ratkaisuja. Kun toiminta supistuu, myös taloudelliset mahdollisuudet toteuttaa suuria investointeja kapenevat jatkuvasti.
Padasjoen Polku -hanke on Padasjoen kunnan toiminnan ja talouden kannalta erittäin merkittävä. Hankkeen vaikutus kunnan palvelutuotantoon ja talouteen on niin merkittävä, että hankkeen osalta on huomioitava ratkaisujen vaikutus pitkän aikavälin toimintaan koko konsernin ja sen eri toimintojen käytössä olevien toimitilojen osalta. Padasjoen Polku -hankkeen toteutukseen liittyy paljon yksityiskohtia, joista päättäminen on mahdollista vasta kun hankkeen suunnittelu on edennyt eteenpäin. On kuitenkin tehtävä tärkeimpien asioiden osalta linjauksia suunnittelijoiden työn ohjaamiseksi.
Jatkovalmistelun vaihtoehdot ovat seuraavat:
1. Jatketaan nykyrakentein
Jatketaan nykyisillä kiinteistöillä. Lähtökohtana mahdollisimman pienet investointimenot, oli kyse peruskorjauksesta tai uudisrakentamisesta. Peruskorjauksia tehdään niissä tilanteissa, kun on pakko. Muutokset käyttömenoissa eivät vaikuta investointiratkaisuihin.
Investointikustannukset ovat pienemmät kuin muissa vaihtoehdoissa. Käyttömenojen sopeuttaminen on hyvin vaikeaa. Olemassa olevien kiinteistöjen poistoaikataulut pysyvät mahdollisuuksien mukaan nykyisinä eikä poistojen määrissä tapahdu radikaaleja muutoksia.
Riskit ovat lyhyellä tähtäimellä pienemmät kuin muissa vaihtoehdoissa, mutta pidemmällä tähtäimellä suuremmat, koska tämä ratkaisumalli ratkaisee vain akuutteja ongelmia ja perustavaa laatua olevat kysymykset jäävät auki. Jatkossa kuntatalouden ongelmat lisääntynevät ja kyky ratkaista niitä omin toimenpitein vähenee.
2. Yhdistetään yhtenäiskoulu, lukio, varhaiskasvatus ja tukipalvelut (keittiö, siivous ja kiinteistönhoito)
Investoinnin tavoitteena on saada opetus, varhaiskasvatus ja tukipalvelut samaan kokonaisuuteen. Lähtökohtana on palvelutuotannon toiminnallinen kehittäminen ja saatavilla olevien synergiaetujen hyödyntäminen. Tilaratkaisut mahdollistavat muunneltavuuden tulevaisuuden tarpeisiin. Opetuksen tilojen osalta tavoitteena on ns. perinteinen, muunneltavissa olevista erillisistä luokkatiloista muodostuva koulu.
Investointikustannukset ovat selvästi suuremmat kuin vaihtoehdossa 1. Tämä vaihtoehto tarkoittaisi myös alaskirjauksia. Jos kokonaisuuden sijaintipaikaksi valitaan Kullasvuori, tämä johtaisi todennäköisesti Pappilanmäen koulun tai sen osan alaskirjaukseen kunnan taseesta. Alaskirjaus vaikuttaa ainoastaan poistojen aikatauluun, eikä sillä ole suoraa vaikutusta kunnan reaalitalouteen. Olemassa olevien kiinteistöjen poistoaikataulut pysyvät muuten osin nykyisinä, mutta uudet investoinnit nostavat poistojen määrää. Käyttömenojen sopeuttaminen on mahdollista palvelutarpeen laskiessa.
Riskitasoltaan korkeampi kuin vaihtoehto 1, koska kunnan taloudellinen liikkumavara käytetään investointiin lähes kokonaan. Riskitasoltaan pienempi kuin vaihtoehto 3, koska investointi on pienempi, mutta toisaalta korkeampi kuin vaihtoehto 3, koska tämä vaihtoehto ei tuo optimaalista ratkaisua toiminnan tehostamiseen.
Tässä vaihtoehdossa kunnalle jää muiden kiinteistöjen osalta ratkaisut tekemättä (mm. Kuntala).
3. Palvelutuotanto rakennetaan tulevaisuuden tarpeisiin
Investoinnin tavoitteena on lähes kaikkien kunnan toimintojen keskittäminen samaan kokonaisuuteen. Merkittävimmät ulkopuolelle jäävät toiminnot ovat monitoimitalo (kirjasto ja uimahalli). Tavoitteena on tuottaa kaikki palvelut yhdessä kiinteistökokonaisuudessa, jotta saatavilla olevat tehostamismahdollisuudet sekä käytettävissä olevat kunnossapito- ja peruskorjausmäärärahat voidaan optimoida. Yhden katon alla toimiminen mahdollistaa parhaiten toiminnan skaalautumisen palvelutarpeen kehityksen myötä, luonnollisen poistuman hyödyntämisen ja varautumisen väestörakenteen muutokseen sekä muihin toimintaympäristön muutoksiin. Tilaratkaisut mahdollistavat muunneltavuuden tulevaisuuden tarpeisiin. Opetuksen tilojen osalta tavoitteena on ns. perinteinen, muunneltavissa olevista erillisistä luokkatiloista muodostuva koulu.
Kunnan toimintojen keskittäminen yhteen kiinteistöön mahdollistaisi kunnossapidon ja korjausten resurssien tehokkaan kohdentamisen yhteen toimipisteeseen. Tämä toisi kunnalle merkittäviä taloudellisia ja toiminnallisia etuja. Kun ylläpito ei enää jakautuisi useisiin eri rakennuksiin, vaan keskittyy yhteen kokonaisuuteen, voitaisiin resurssit suunnata hallitummin, pitkäjänteisemmin ja kustannustehokkaammin. Keskittäminen vähentäisi päällekkäistä työtä sekä tarvetta korjata ja ylläpitää useita kiinteistöjä samanaikaisesti eri puolilla kuntaa, mikä parantaisi toiminnan sujuvuutta ja ennakoitavuutta.
Investointikustannukset ovat selvästi suuremmat kuin vaihtoehdossa 1 ja jonkin verran suuremmat kuin vaihtoehdossa 2. Tämä vaihtoehto tarkoittaisi alaskirjauksia. Jos kokonaisuuden sijaintipaikaksi valitaan Kullasvuori, tämä johtaisi todennäköisesti Pappilanmäen koulun tai sen osan alaskirjaukseen kunnan taseesta. Alaskirjaus vaikuttaa ainoastaan poistojen aikatauluun, eikä sillä ole suoraa vaikutusta kunnan reaalitalouteen. Lisäksi uudet investoinnit nostavat poistojen määrää. Käyttömenojen sopeuttamisen kannalta optimaalinen vaihtoehto.
Hankkeen riskitaso on suuri, koska investointiin tarvittava määräraha olisi suurin. Lisäksi vaihtoehto 3 saisi aikaan poistoaikataulujen nopeutumisen, kun käytöstä todennäköisesti poistuisi useampia kiinteistöjä. Vaikka poistoaikataulun nopeutuminen on tekninen kysymys, näkyisi se kuntatalouden tunnusluvuissa niin, että taseessa oleva ylijäämä pienentyisi.
Hankkeen riskitaso on siinä mielessä pienempi, että toteutus tapahtuisi uusimman rakentamiseen liittyvän tiedon pohjalta ja yhtenä kokonaisuutena. Pitkän aikavälin riskejä pienentää myös se, että vaikka kuntien tehtävissä tai jopa kuntarakenteessa tapahtuisi muutoksia, olisi Padasjoella käytettävissä uusi, hyvin kunnossapidetty kiinteistökokonaisuus tukipalveluineen opetuksen ja varhaiskasvatuksen palveluiden tuottamiseen vuosikymmeniksi eteenpäin.
Padasjoen Polun sijainti:
Padasjoen Polku -kokonaisuudella on kaksi vaihtoehtoista sijaintia:
- Pappilanmäen koulun alueella tai
- Kullasvuoren koulun alueella
Pappilanmäen koulun sijainnissa Polku-kokonaisuuden sijoittaminen tarkoittaisi nykyisen koulun purkamista ja siihen läheisyyteen/paikalle uudisrakennuksen rakentamista. Uudisrakennus mahdollistaisi toimintojen suunnittelun ns. puhtaalta pöydältä siten, että uudisrakennuksen tilat mahdollistavat perinteisen luokkatiloihin perustuvan opetuksen, mutta ovat myös muunneltavissa muuttuviin tarpeisiin. Uudisrakennuksena suoritettava toteutus mahdollistaa nykytietämykseen perustuvan rakennustavan ja peruskorjaukseen verrattuna pienentää riskejä hankkeen epäonnistumisesta esim. sisäilmaongelmien osalta. Hanke olisi kaavallisesti helpointa toteuttaa Pappilanmäen koulun läheisyyteen. Alueen sijainti olisi logistisesti hyvä ja toimintojen järjestäminen olisi helpompaa kuin Kullasvuoren koulun alueella.
Kullasvuoren koulun sijainnissa Polku-kokonaisuuden sijoittaminen tarkoittaisi sitä, että nykyiseen koulurakennukseen tehtäisiin laajennus tarvittaville uudistiloille. Tämä edellyttäisi kaavamuutoksen ja ainakin opistotason toisen osan purun. Opistotalo on osittain suojeltu kiinteistö. Riskinä hankkeen aikataulujen venyminen kaavamuutoksen ja opistotalon osittaisen purun myötä.
Ehdotus
Esittelijä
Juha Rehula, Kunnanjohtaja, juha.rehula@padasjoki.fi
Kunnanhallitus esittää kunnanvaltuustolle, että valtuusto linjaa hanketta seuraavasti:
1. Padasjoen Polku -kokonaisuuteen lähtökohtaisesti keskitetään kunnan tulevaisuuden palvelutuotanto pois lukien nykyisen Monitoimitalon palvelut (vaihtoehto 3).
2. Padasjoen Polku -kokonaisuus toteutetaan uudisrakennuksena nykyisen Pappilanmäen koulun alueelle.
3. Hanke toteutetaan vaiheittain.
4. Opetuksen tilojen osalta kyseessä on ns. perinteinen, muunneltavissa olevista erillisistä luokkatiloista muodostuva koulu mahdollistaen mukautumisen tulevaisuuden tarpeisiin.
Lopullinen ratkaisu ja kunnanvaltuuston päätös hankkeesta, sen sisällöstä ja laajuudesta, hankkeen rahoitusmallista ja -tavasta sekä aikataulusta tehdään suunnittelun valmistuttua ja rahoitustarpeen laajuuden selvittyä.
Päätös
Käydyn keskustelun jälkeen esittelijä totesi vetävänsä asian pois listalta.