Rakennus- ja ympäristölautakunta, kokous 15.10.2020

Pöytäkirja on tarkastettu

§ 40 Oikaisuvaatimus rakennustarkastajan päätöksestä

PADDno-2020-42

Aikaisempi käsittely

Valmistelija

Lauri Pasanen, rakennustarkastaja, lauri.pasanen@padasjoki.fi

Perustelut

OIKAISUVAATIMUS RAKENNUSTARKASTAJAN PÄÄTÖKSESTÄ 2018-0012

 

 Rakennus- ja ympäristölautakunnalle on osoitettu oikaisuvaatimus rakennustarkastajan päätöksestä 2018-0012. Oikaisuvaatimus on saapunut oikaisuvaatimusaikana, joten se käsitellään.

 

MRL 187 § 1,2 mom:n mukaan Viranhaltijan päätökseen asiassa, joka kunnan rakennusvalvontaviranomaiselta tai muulta kunnan viranomaiselta on siirretty hänen ratkaistavakseen, ei saa hakea muutosta valittamalla. Päätökseen tyytymättömällä on oikeus saada asia asianomaisen viranomaisen käsiteltäväksi (oikaisuvaatimus). Oikeus vaatimuksen tekemiseen määräytyy samojen perusteiden mukaan kuin asianosaisen valitusoikeus.

Oikaisuvaatimus on tehtävä kirjallisesti viranhaltijalle 14 päivän kuluessa päätöksen antamisesta. Päätökseen on liitettävä ohjeet oikaisuvaatimuksen tekemisestä. Vaatimus on viipymättä otettava asianomaisen viranomaisen käsiteltäväksi”.

Asia koskee maisematyöluvan myöntämistä Iso-Römön saareen.

MRL 187 §:n mukaan oikaisuvaatimus tulee ottaa viipymättä viranomaisen käsittelyyn. Oikaisuvaatimusta ei ole viety viipymättä lautakunnan käsittelyyn, koska asiassa on yritetty sovittelevaa menettelyä käyden saaressa hakijan ja oikaisuvaatimuksen tehneiden naapureiden kanssa. Asiasta on pyritty neuvottelemaan ja selventämään naapureille mitä vaikutuksia hankkeesta on maisemaan ja naapureihin. Saaressa on käyty kaksi erillistä kertaa: 31.8.2018 ja 17.5.2019. Lisäksi asiasta on käyty keskustelu hakijan edustajan, naapureiden edustajan ja rakennustarkastajan toimesta 19.11.2018.

Katselmuskäynneillä saaressa ja keskusteluilla on pyritty selventämään hankkeesta aiheutuvia vaikutuksia saaren luontoon ja maisemaan. Naapureille on näytetty maastossa hakattavien alueiden paikat ja minkälainen toimenpide mitäkin aluetta koskee. 17.5.2019 käynnillä sovittiin, että luvan hakija toimittaa selvityksen hankkeen vaikutuksista maisemaan naapureille tähän perehtyneen asiantuntijan toimesta. Tällaista selvitystä ei ole toimitettu ainakaan rakennusvalvontaan tiedoksi.

 

 

 

 

Oikaisuvaatimus:

Vaatimukset: Vaadimme että rakennustarkastajan päätös kumotaan ja myönnetty maisematyölupa hylätään.

Perustelut:

  1. Hakkuualueesta:

 

Tehin selän saaressa, jossa on 22.11.1993 hyväksytty Lehtisten rantakaava. Hakkuut kohdistuvat M-alueelle.

Päijänteen ranta-alueiden osayleiskaavassa alue on merkitty MU-alueeksi: ”Maa- ja metsätalousvaltainen alue, jolla on ulkoilun ohjaamistarvetta tai erityisiä ympäristöarvoja. Alueella on sellaisia luontoon tai maisemaan liittyviä arvoja, joiden perusteella alueella on voimassa rakennuslain 124 a §:ssä tarkoitettu toimenpidekielto

 

Rantakaava on laadittu nykyisen omistajan isän toimesta, joka on myynyt alueen RA-alueet loma-asuinkiinteistöinä. Hakemuksen tarkoittama hakkuu kohdistuisi jäljempänä kuvatulla tavalla lomakiinteistöjen ulkopuoliseen rakentamattomaan alueeseen kokonaisuudessaan.

 

Rantakaavan selostusosassa kuvataan maisemaa ja maastoa seuraavasti: ”Saaret ovat pääsääntöisesti puolukkatyypin männikköä, joka paikoitellen muuttuu rehevämmäksi mustikkatyypin sekametsäksi. Eräin paikoin esiintyy vanhoja kilpikaarnoittuvia männiköitä ja vanhaa tervaleppää kasvavia rantavyöhykkeitä. Alueen pienmaisemalle ovat tyypillisiä sammaloituneet louhikot ja rantojen kivikkoisuus…

Loivasti nousevasta rantamaastosta johtuen avautuu useasta kohdasta kauniita näkymiä järvelle. Erityinen näköalapaikka Tehinselälle sijaitsee Selkäsaaren pohjoisrannan kallioilla.”

 

Kaavaselostuksessa korostuvat myös tuuliolosuhteet, jotka määrittävät alueen käyttöä loma-asutukseen, virkistykseen ja myös metsätalouteen varsinkin metsän uudistamisen kannalta keskeisellä tavalla:

 

”Kesäaikana vallitsevat tuulensuunnat ovat etelästä ja lounaasta. Etelätuulten osalta Lehtisten saariryhmä on Virmailan katveessa suojassa, mutta muut tuulensuunnat suurilta seliltä osuvat saariin niiden mataluudesta johtuen avoimesti. Talvella saariryhmä on avoin ja kylmiltä pohjoistuulilta suojaton… Erityisen epäsuotuisia ilmansuuntia ovat taas Tehinselän puolella sijaitsevat koilliset ja itäiset rannat.”

 

Kuvaus on varsin osuva, sillä Lehtisten saaret Iso-Römön saari mukaan lukien rajautuvat Tehinselkään, joka on Päijänteen suurin selkä ja lukeutuu Suomen suurimpiin avoimiin sisävesialueisiin. Lehtisten saaret sijaitsevat täysin poikkeukselllisissa ilmasto- ja tuuliolosuhteissa, joissa metsän uusiutuminen suojapuuston tuhouduttua on poikkeuksellisen hidasta, vaikeaa ja jopa epätodennäköistä. Varaamme mahdollisuuden täydentää oikaisuvaatimustamme mm. asiantuntijalausunnolla, jossa käsitellään metsän uusiutumisen edellytyksiä po olosuhteissa.

 

2. Hankkeen kuvaus

 

Lupapäätöksen mukaan hakkuut kohdistuvat 9,1 ha:n alueelle. Kun saaren rakentamattoman alueen pinta-ala on 9,6 ha (ks. rakennuskaavan kaavaselostus) hakkuut kohdistuisivat käytännössä saaren rakentamattomaan osaan kokonaisuudessaan eli 95 %:iin loma-asutuksen ulkopuolella olevasta maa-alueesta. Pienehkön saaren lomakiinteistöjen ulkopuolelle ei jätettäisi käytännössä lainkaan luonnonmukaista virkistysaluetta.

 

Luvan tarkoittama hakkuu kohdistuisi kuviolla 1.0 kokonaisuudessaan alueelle, joka rajoittuu loma-asutukseen osoitettuihin tontteihin (ks. hakkuusuunnitelma). Tällä alueella poistettaisiin ylispuusto kokonaisuudessaan lukuun ottamatta joitakin siemenpuita. Samoin lomakiinteistöihin rajoittuvalla kuviolla 4 poistettaisiin kaikki ylispuut. Myös kuviolla 3 ja 5 ylispuut poistettaisiin. Kuvioille 7 jätettäisiin muutamia siemenpuita. Ainoastaan kuvioilla 2 ja 6 hakkuut tapahtuisivat harvennushakkuina. Hakkuiden kokonaisvaikutukset saaren olosuhteisiin avautuvat hakkuusuunnitelmasta epäselvästi. Luvan tarkoittamien hakkuiden totaalisen vaikutuksen hahmottaminen edellyttääkin, että oikaisuvaatimusta käsiteltäessään tutustuu mm. hakkuualueen olosuhteisiin ja lähistöllä toteutuneiden hakkuiden todettavissa oleviin vaikutuksiin. Tämä on perusteltua alueen erityisolosuhteiden ja hankkeen tuhoisien vaikutusten laajuuden, pysyvyyden ja yleisenkin merkityksen kannalta.

Hakkuu muuttaisi erityisen räikeällä tavalla viereisten lomakiinteistöjen ympäristöä ja maisema sekä koko saaren olemusta ja profiilia kaukaakin katsottuna. Saaren maisemakuvalle ominainen mäntymetsä katoaisi käytännössä kokonaan. Muutos olisi luonteeltaan myös pysyvä eikä korvaavaa puustoa muodostuisi vallitsevissa sää- ja tuuliolosuhteissa nykyisten kiinteistönomistajien elinaikana, ainakaan kymmeniin vuosiin. Suojametsän kadotessa myös lomakiinteistöillä olevat puut altistuvat tuulituhoille.

 

Puun korjuu sammalpeitteisessä kivikkopohjaisessa metsässä tuhoaisi samalla nyt luonnonmukaisen metsäpohjan. Ulkopuolelta tarkasteltuna saari hahmottuisi lähinnä avohakkuuraiskiona rikotuin metsäpohjin. Alueen erityiset ilmasto- ja luonnon olosuhteet eivät heijastu hakkuusuunnitelmaan ja myönnettyyn maisematyölupaan käytännössä millään tavoin.

 

3.Maisematyöluvan edellytyksiä

 

3.1 Yleistä

 

Maisematyöluvan tarvetta koskevan maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) 128 §:n siirtymäsäännöksen mukaan kaavoihin, jotka ovat tulleet voimaan ennen nykyisen säännöksen voimaantuloa, sovelletaan po. säännöksen voimaan tullessa voimassa ollutta 128 §:ää. Sen mukaisesti tarvittavan maisematyöluvan edellytyksistä säädetään MRL 140.1 §:ssä seuraavasti:

 

”Alueella, jolla on voimassa oleva asemakaava tai yleiskaava, maisematyölupa on myönnettävä, jollei toimenpide vaikeuta alueen käyttämistä kaavassa varattuun tarkoitukseen taikka turmele kaupunki- tai maisemakuvaa.”

 

Asemakaavasta säädetty koskee myös käsillä olevaa Lehtisten rantakaavaa.

 

Olennaista lupaedellytysten kannalta on, että kenelläkään ei ole yleistä oikeutta ryhtyä toimenpiteisiin, joka turmele maisemakuvaa (ks. esim. teos Maankäyttö- ja rakennuslaki, Ekroos-Majamaa, 2015 s 893-894).

 

3.2 Rantakaavan ja yleiskaavan tavoitteista

Kun arvioidaan, vaikuttaako toimenpide kaavan toteutumista, huomiota on kiinnitettävä myös kaavan tavoitteisiin. Lehtisten rantakaavan maisemansuojelun tavoitteita kuvataan em. kaavaselostuksessa seuraavasti:

 

Maisemansuojelutavoitteena (s. 6) o pidetty sitä, että Lehtisten saariryhmä laivaväyliltä katsottuna näyttäisi rakentamattomalta; suurten selkävesien äärelle tuleva rakentaminen on sijoitettu etäälle rannasta riittävän suojapuuston taakse… Kaavan valmistelun keskeisenä tavoitteena onkin ollut yleisen virkistyskäytön edistäminen alueella ja ratakaavan valmistelua on tästä syystä viivytetty useita vuosi. ”/ Korostus kirjoittajan

 

Myös kaavaselostuksen kohdassa ”Kaavaratkaisu” (s.7) korostetaan Tehinselälle avautuvan näkymän erityistä merkitystä:

 

”Kaavassa osoitetaan 10 rakennuspaikkaa. Niistä yksi sijoittuu Lehtisaareen. Yhdeksän rakennuspaikkaa on keskitetty rakennusoikeuksien siirtojen jälkeen Iso-Römön saaren sen länsi. ja etelärannlle, kun taas Tehinselälle aukeavat koillis- ja pohjoisranta jäävät vapaaksi…”.

 

Kaavaselostuksessa todetun perusteella on siis selvää, että kaavan tavoitteena on nimenomaisesti turvata saarten maisemallisten arvojen säilyminen. Lehtisten rantakaava on laadittu keskeisesti virkistyskäytön edistämiseksi ja loma-asutuksen järjestämiseksi tavalla, jolla alueen maisema-arvot voidaan säilyttää. Hakemuksen tarkoittama hakkuu johtaisi väistämättä merkittävään ristiriitaan kaavassa osoitettujen muiden maankäyttömuotojen, loma-asumisen ja virkistyskäytön kanssa.

 

Myös rantakaavan jälkeen hyväksytty Päijänteen ranta-alueiden osayleiskaava korostaa edelleen alueen maisema- ja virkistyskäyttöarvoja. Siinä hyväksyttävän metsänkäytön edellytyksiä on johdonmukaisesti tarkennettu MU-merkinnällä (Maa- ja metsätalousvaltainen alue, jolla on ulkoilun ohjaamistarvetta tai erityisiä ympäristöarvoja). Yleiskaavan selostuksessa alueen erityiset maisemalliset tavoitteet todetaan seuraavasti ” Linnasaaren-Lehtisaarten muodostama kokonaisuus on maisemallisesti ja ekologisesti edustava.” Lehtisaarilla tarkoitetaan, kuten tekstistä ilmenee (s. 26), ilmeisestikin Lehtisten saaria. Virmailan saaren koillispuolinen saaristo on kaavaselostuksessa todetulla tavalla ”Luonnontilainen, karikkoisten luotojen mosaiikin ja kallioisten saarien muodostama kokonaisuus, kasvillisuus aarniometsämäinen ja melko merkittävä.”

 

Suuri osa hakkuualueesta sijaitsee alueella, joka yleiskaavassa on osoitettu merkinnällä ma (Arvokas maisema-alue) ja lu (Luonto-olosuhteiltaan arvokas alue). Merkinnän ma mukaan ”Rakennusten sijoitteluun tulee kiinnittää erityistä huomiota. Rakennusten tulee olla riittävän kaukana rannasta ja rakennusten ja rannan väliin tulee jättää riittävä suojapuusto”. Merkinnän lu mukaan ”Alueella on kasveihin tai eläimistöön liittyviä eristyisarvoja, joita ei saa vaarantaa. Alueen luonnonolosuhteista johtuvat erityispiirteet on otettava ympäristön hoidossa ja käsittelyssä sekä rakennusten sijoittelussa ja suunnittelussa erityisesti huomioon”. Siltäkin osin kun hakuut tapahtuvat näiden alueiden ulkopuolella toiminnassa on huolehdittava em. tavoitteiden toteutumisesta. Jos aluerajauksen ulkopuolelta kaadetaan metsä laaja-alaisesti em. merkintöjen maisema- ja luonnonsuojelutavoitteet eivät toteudu.

 

4. Lupapäätöksen virheellisyydestä

 

Rakennustarkastaja on myöntänyt hakijalle haetun maisematyöluvan ehdoin, että:

-ylispuiden ja siemenpuuhakkuiden osalta tulee varmistaa riittävästä suojavyöhykkeestä loma-asuinkiinteistöjen kohdalla.

-Ranta-alueille on jätettävä riittävä suojavyöhyke.

-Yleiskaavan mu-rajaus tulee huomioida hakkuurajauksissa.

 

Katsomme, että maisematyölupaa koskeva päätös on virheellinen ensinnäkin rakenteellisesti. Siinä ei ole määritelty, mitä riittävällä suojavyöhykkeellä tarkoitetaan ja miten yleiskaavan MU-rajaus tulee ottaa huomioon hakkuurajauksissa. Siitä ei siten ensinnäkään ilmene, mihin lupa oikeuttaa. Luvan perusteella myöskään toiminnan luvanmukaisuutta ei voida valvoa. Näin ollen lupapäätös on ensinnäkin täytäntöönpanokelvoton.

 

Lupaedellytysten täyttämistä ei ole myöskään perusteltu. Rakennustarkastaja toteaa hakkuiden rajoittuvan RA-tontteihin, joiden väliin ei ole jätetty erityisempää suojavyöhykettä. Tästäkin huolimatta rakennustarkastaja esittää väitteen, jonka mukaan hanke ei vaarantaisi alueiden käyttöä niille varattuun tarkoituksen ja hakkuun vaikutukset jäisivät vähäisiksi. Näitä väitteitä ei ole kuitenkaan millään tavoin perusteltu. Hakemuksessa enempää kuin lupapäätöksen perusteluissakan ei osoiteta, millä tavoin maisemakuva muuttuisi, missä määrin metsäprofiilin muodostavia ylispuita jätettäisiin; montako siemenpuuta hehtaarille jne. Samoin hakkuiden vaikutukset kaavan tavoitteisiin ja lomakiinteistöjen käyttöön on jätetty täysin selvittämättä ja kuvaamatta.

 

On selvää, että hakkuu, jossa saaren rakentamattoman osan täysmittainen puusto poistetaan käytännössä kokonaan, tuhoaa maiseman MRL 140 §:n ja kaavan tavoitteiden vastaisesti. Kun kaikki korjuukelpoinen puusto käytännössä siemenpuita lukuun ottamatta poistetaan ja hakkuu toteutetaan vaikeakulkuisessa metsässä konein, saareen ei käytännössä jää myöskään virkistykseen soveltuvia alueita. Saari avautuu laivaväyliltä avohakattuna raiskiona ilman virkistyskäyttöarvoa. Se ei enää olisi kaavaselostuksen mukaisesti osa ”Luonnontilainen, karikkoisten luotojen mosaiikin ja kallioisten saarien muodostama kokonaisuutta, jonka kasvillisuus on aarniometsämäinen ja melko merkittävä.”

 

Hakkuiden vaikutusta ei voida pitää vähäisenä myöskään rantakaavan kaavamääräyksen perusteella. Niiden mukaan ”Loma-asuntotonteilla rakennuspaikkojen rakentamaton osa on säilytettävä luonnonmukaisena. Rakennusten ja rannan väliin tulee jättää runsas suojapuusto”. Tähän nähden on räikeää, että muilta osin saaren puuston voitaisiin siis kaataa.

 

Kun hakkuut rajoittuvat loma-asumiseen varattuihin kiinteistöihin ja tuhoavat koko saaren rakentamattoman osan luonnonmukaisuuden, myös lomakiinteistöjen kaavan mukaisen käytön edellytykset olennaiselta osin menetettäisiin.

 

Luparatkaisu ei myöskään osoita, että siinä olisi annettu minkäänlaista merkitystä alueen ilmastollisille erityispiirteille arvioitaessa metsän uudistumisen edellytyksiä. Hakijan asiamiehen esittämä perustelu, jonka mukaan hakkuiden optimointi avohakkuihin olisi saaressa perustelutua ”hakkuiden hankaluuden” takia, kuvaa tavoitetta jossa välitön taloudellinen odotus ohittaa kaavan tavoitteet ja kaavassa turvatut maankäyttöodotukset ja erityisarvot (virkistyskäyttö ja loma-asutus ja alueen seudullinen ilme).

 

Katsomme, että hakkuuluvan edellytyksiä arvioitaessa on avoimesti ja vuorovaikutteisesti selvitettävä, voidaanko hakemuksen mukaisessa hakkuussa, joka kohdistuu koko rakentamattomaan saaren osaan (60% koko saaren pintaa-alasta), säilyttää mm. maisemalliset erityispiirteet MRL 140 §:ssä tarkoitetulla tavalla. Tämä edellyttää mm. kuvausta siitä, paljonko puustoa alueelle jätetään ja millaisella kalustolla hakkuut toteutetaan. Liikutaanko saareen luonnonmukaisella sammaloituneella kivikkopohjalla metsäkoneilla, jotka tuhoavat metsäpohjan ja vanhan puuston kaadon ja puuston kuljetuksen yhteydessä jne. Hakkuun kokonaisvaikutuksia ei ole päätöksessä tai sen perustana olevissa asiakirjoissa selvitetty kuitenkaan lainkaan.

 

Lupaharkinnassa on tiedostettava myös toiminnan vaikutukset alueen luontoon, sen uudistumiskykyyn ja erityisarvioihin. On selvää, että tätä tavoitetta ei voida toteuttaa rantaan jätettävällä 15 metrin suojapuustolla, joka sekin uhanalaistuu muun puuston kaaduttua ja alueen tuulidynamiikan muututtua puuston tuhoutuessa. Lupaharkinnassa on aiheellista tunnistaa mm. nykyisen puuston ikä ja kasvuhistoria, jotta metsän uudistumiskyystä voidaan esittää perusteltuja väitteitä.

 

Lupapäätös on annettu myös ilman MRL 133 §:ssä tarkoitettua alkukatselmusta. MRL 133.2 §:n mukaan rakennuspaikalla on tarvittaessa toimitettava katselmus rakennuksen ympäristöön soveltuvuuden selvittämiseksi, rakentamisen vaikutuksen arvioimiseksi ja naapurien kuulemiseksi. Katselmus on tarpeellinen ”paikallisista olosuhteista johtuvista erityisistä syistä, suuruudeltaan tai muutoin poikkeuksellisten hankkeiden kohdalla…” (ks esim. teos Maankäyttö- ja rakennuslaki, 2015, Ekroos- Majamaa s 861). Tässä tapauksessa hanke vaikuttaa voimakkaalla tavalla koko hakkuun kohtena olevaan saareen, loma-asumiseen samoin kuin yleiskaavan erityisiin maisematavoitteisiin Tehinselän alueella. Näin ollen hakkuuluvan edellytysten arvioiminen edellyttää ehdottomasti katselmuksen järjestämistä alueen olosuhteiden selvittämiseksi, erityisesti kun otetaan huomioon hakkuun laaja-alaisuus ja sen vaikutusten pysyvyys.

 

Lupapäätöksessä todetaan luettelomaisesti näkökohtia, joihin saaren kiinteistönomistajat ovat vedonnet lupahakemusta koskevissa huomautuksissaan. Niitä ei ole kuitenkaan otettu päätöksessä huomioon eikä sisällöllisesti käsitelty sen perusteluissa. Päätöksen perustelut ovat siten ilmeisen puutteelliset.

 

Perustelujen esittämisen tarkoituksena on ensisijaisesti informoida päätöksen kohdetta siitä, mikä ratkaisijan kanta asiassa on. Perusteluista pitää siksi käydä ilmi, mitkä seikat on katsottu selvitetyiksi ja mikä oikeudellinen merkitys niille on annettu. Näillä tiedoilla on asianosaisen oikeussuojan kannalta keskeinen merkitys. Perustelujen esittäminen mahdollistaa myös viranomaisen toiminnan valvonnan.

 

Perusteluvelvollisuuden ydinsisältöön on katsottu kuuluvan perustelujen asianmukaisuus, jolla on tarkoitettu perustelujen kattavuutta, aukottomuutta ja ristiriidattomuutta. Perusteluissa on esitettävä myös syyt sille, kuinka sovellettua säännöstä on tulkittu ja sovellettu. Myös relevanttien argumenttien sivuuttaminen tulee perustella (ks. myös KKO 2008:104). Hallintolainkäyttölaakia koskevassa hallituksen esityksessä todetaan tältä osin mm. seuraavaa:

 

”Päätöksen lopputulokseen välittömästi vaikuttavien tosiseikkojen lisäksi olisi eräissä tapauksissa mainittava myös siitä, miksi tällaista seikkaa on pidetty totena ja mahdollisesti myös siitä, miksi tällaista seikkaa on pidetty totena ja mahdollisesti myös siitä, miksi jotain toista asiassa esitettyä seikkaa ei ole otettu ratkaisun pohjaksi. Tähän voisi antaa aihetta esimerkiksi asianosaisten erimielisyys tosiseikan olemassa olosta…”

 

Tässä tapauksessa huomautuksissamme esittämämme näkökohdat, jotka koskevat hakkuiden haitallisia vaikutuksia ja jotka vaikuttavat lupaedellytysten arviointiin on jätetty huomiotta.

 

Edellä esitetyin perustein katsomme, että rakennustarkastajan yllämainittu maisematyölupaa koskeva päätös tulee kumota ja sillä myönnetty maisematyölupa tulee hylätä lupaedellytysten puuttumisen johdosta.

 

Toinen oikaisuvaatimus:

 

Haen tällä oikaisuvaatimuksella maisematyöluvan (lupanumero 2018-0012, päätöspäivä 27.3.2018, kiinteistötunnus 576-416-0001-0246/NR:o 1:236, LEHTINEN/Virmaila) peruuttamista tai vaihtoehtoisesti lupaehtojen perusteellista uudelleen arviointia. Oikaisuvaatimuksen perusteet ovat seuraavat:

 

1)Maisematyöluvan päätöksessä todetaan, että MRL 133 § mukaista alkukatselmusta ei ole tarpeen. Tätä ei kuitenkaan perustella. Katson, että hakkuusuunnitelman mukainen työ on vaikutuksiltaan niin merkittävä, että alkukatselmus on välttämätön maisematyölupahakemuksessa esitettyjen suunnitelmien vaikutusten arvioimiseksi. Suunnitelmissa ei mm. ole otettu kantaa siihen, millaisella kalustolla hakkuut tehdään, miten tämä kalusto tuodaan kohteeseen ja mitkä ovat koneiden vaikutus.

 

2)Hakijan asiamies on esittänyt, että ”Hakkuusuunnitelma sisältää ratkaisuja, jotka tukevat maisema- ja virkistysarvojen säilymistä ja joilla pyritän ehkäisemään tuulikuorman lisääntymistä.” Suunnitelmassa ei ole esitetty tämän kaltaisia konkreettisia toimia maisema- ja virkistysarvojen säilyttämisestä voimassa olevien kaavamääräysten lisäksi.

 

3)MRL 140.1 § mukaan maisematyölupa on myönnettävä ”…jollei toimenpide vaikuta alueen käyttämistä kaavassa varattuun tarkoitukseen taikka turmele kaupunki- tai maisemakuvaa.” Katson, että suunnitelman ja päätöksen mukaiset hakkuut 1) heikentävät merkittävästi RA-alueella olevien vapaa-asuntojen käyttöä kaavan mukaiseen tarkoitukseen ja 2) merkittävällä tavalla heikentävät alueen maisema- ja luontoarvoja.

 

Oikaisuvaatimus koostuu vaatimuksesta ja perusteluista. Vaatimuksessa selvitetään naapureiden vaatimus suhteessa myönnettyyn lupaan. Perusteluissa on neljä erillistä asiakokonaisuutta: 1. Hakkuualueen kuvaus 2. Hankkeen kuvaus 3. Maisematyöluvan edellytyksistä 3.1 Yleistä 3.2 Rantakaavan ja yleiskaavan tavoitteista 4. Lupapäätöksen virheellisyydestä.

Ehdotus

Esittelijä

Lauri Pasanen, rakennustarkastaja, lauri.pasanen@padasjoki.fi

Rakennus- ja ympäristölautakunta muuttaa rakennustarkastajan päätöksen 2018-0012 ehtoja seuraavasti:

 

-Ylispuiden ja siemenpuuhakkuiden osalta tulee varmistua riittävästä suojavyöhykkeestä loma-asuinkiinteistöjen kohdalla. Hakkuun etäisyys rajaan tulee olla vähintään 5 metriä.

-Ranta-alueille on jätettävä riittävä suojavyöhyke, joka on vähintään 20 metriä.

-Yleiskaavan mu/luo-rajaus tulee huomioida hakkuurajauksissa, niin että luonto- ja maisema-arvot tulee säilyä harvennushakkuista huolimatta. Työ tulee tehdä tältä osin erityistä tarkkuutta noudattaen.

-Hakkuutähteet tulee korjata pääosin hakkuualueelta hakkuun päätyttyä.

 

Muutoin rakennustarkastajan päätös jää voimaan ja oikaisuvaatimus hylätään muilta osin. Lisäksi lautakunta toteaa, että toimenpiteellä ei tule olemaan maisemaa turmelevaa vaikutusta.

 

Perustelut:

 

  1. Hakkuualueesta

 

-Oikaisuvaatimuksen kuvaus hakkuualueesta on varsin selkeä ja oikea. Tuuliolosuhteet ovat haastavat, mutta MRL 140 § ei ota kantaa tuuliolosuhteisiin. Maisematyölupa on myönnettävä, jollei toimenpide vaikeuta alueen käyttämistä kaavassa varattuun tarkoitukseen taikka turmele kaupunki- tai maisemakuvaa. Tuuliolosuhteilla ei voida katsoa olevan vaikutusta harvennusluontoisen hakkuun vuoksi alueen käyttämisestä jatkossa maa- ja metsätalousmaana, eikä loma-asuntotontteina.

Tuulen vaikutusta on huomioitu kaavassa sijoittamalla tontit saaren länsi ja etelärannoille. Saariryhmä on avoin pohjoistuulille, mutta Iso Römön saari on hieman suojassa suoraan pohjoistuulelta, kun Lehtisaari ja Torppasaari suojaavat sitä ainakin osittain. Iso-Römön pohjoisosaan tehdään myös ainoastaan harvennushakkuu, jolloin tuulella ei katsota olevan suurta vaikutusta loma-asuntojen viihtyisyyteen. Kun otetaan huomioon loma-asuinpaikkojen sijoitus suhteessa rantaan, ovat ne suhteellisen lähellä rantaviivaa, jolloin tuulivaikutus on tietyllä tuulensuunnalla varmuudella suurempi, kuin harvennushakkuun/ylispuiden poiston/siemenpuuhakkuiden läpi tulevan tuulen vaikutus. On täysin luonnollista, että saariolosuhteissa ja ison järven rannalla olevien loma-asuntojen pihapiirissä tuulee.

 

 

2.Hankkeen kuvaus

-Lähivirkistysalueena käytetään aluetta, jossa voi viettää vapaa-aikaa. Vaikka alueella suoritetaan hakkuutoimintaa, ei alueen varausta voida pitää menetettynä. Yleisesti kaupunkikuvassakin oleville virkistysalueille tehdään metsähoidollisia toimenpiteitä. Kaava ei varsinaisesti määrää jätettäväksi alueelle luonnonmukaista lähivirkistysaluetta. Myöskään kaavassa ei ole osoitettu erillisiä VL-alueita. Alueella suoritetaan metsähoidollista hakkuuta, jonka jälkeen aluetta voidaan edelleen käyttää kaavan tarkoittamana lähivirkistysalueena.

 

Saaressa on tehty kaksi erillistä maastokäyntiä luvan myöntämisen jälkeen. Katselmuksilla on käyty kuvioittain läpi aiotut metsänhakkuualueet ja hakijan asiamies on kertonut kunkin alueen jäljelle jäävän puuston osuuden olemassa olevaan puustoon verrattuna. Ylispuiden poistoa koskeville alueille jätetään 1/3 osa nykyisestä puustosta. Näitä puita ei poisteta taimivaiheessakaan. Siemenpuuhakkuiden osalta lukumäärä on sama kuin ylispuiden osalta jätettävien puiden suhteen. Ainoastaan saaren keskivaiheilla oleva ylispuiden poisto tarkoittaa isojen kuusten poistamista lähes kokonaisuudessaan. Tällekin alueelle jätetään isot männyt pystyyn.

 

Lautakunta ei katso enää tarpeelliseksi saaressa käyntiä. Saaressa on suoritettu kaksi erillistä katselmusta, joissa toisessa on mukana ollut luvan hakijan asiamies, mökkiläisiä, rakennustarkastaja ja rakennuslautakunnan puheenjohtaja. Hakkuualueeseen on tutustuttu huolella ja alue on kierretty lähes kokonaan.

 

Puun korjuun osalta luo/am alueille on suotavaa suorittaa hakkuu erityistä tarkkuutta noudattaen.

 

Oikaisuvaatimuksessa esitetty ”ulkopuolelta tarkasteltuna saari hahmottuisi lähinnä avohakkuuraiskiona rikotuin metsäpohjin” väite on hyvinkin radikaali ja arvio ei perustu mihinkään. On luonnollista, että metsäkone jättää luontoon jäljen. Jälki korjaantuu ajan kanssa. Huomioitavaa on kuitenkin, että jälki tuskin tulee näkymään missään muodossa järveltä päin katsottuna saareen päin.

 

3.Maisematyöluvan edellytykset

 

3.1 Yleistä

 

Maisematyöluvan arvioinnissa ja käsittelyssä on huomioitu oikaisuvaatimuksessa selitetyt asiat MRL 128 §:än siirtymäsäännöksestä sekä MRL 140.1 §:n luvan edellytykset. Myös asia ”kenelläkään ei ole yleistä oikeutta ryhtyä toimenpiteisiin, joka turmelee maisemakuvaa” -on huomioitu päätöksenteossa.

 

KHO 2013:157 päätöksessä todetaan alueen käyttämisestä MU-alueena. Onko MU-alueen määräys kohtuuton maanomistajalle, metsätalouden harjoittamisen kannalta? Päätöksessä todetaan, ettei sitä pidetä kohtuuttomana koska metsätalouden harjoittamista voidaan suorittaa, mutta toiminta edellyttää MRL 128 §:n mukaista maisematyölupaa. Tässäkin pääharkintana on nimenomaan se, turmeleeko työ maisemaa vai ei.  Päätöksessä todetaan myös, että MU-alueen pääkäyttötarkoitus on maa- ja metsätalouden harjoittaminen.

 

 

3.2Rantakaavan ja yleiskaavan tavoitteista

 

Rakentaminen on kaavassa osoitettu saaren länsi ja etelärannoille. Saarta ei ole tarkoitus hakata puhtaaksi ja rakennuspaikkoja ei olla siirtämässä maisematyöluvan yhteydessä, joten vaikutus laivaväylältä rakennettuun ympäristöön jää olemattomaksi. Saaressa on sen verran korkeuseroja, että senkään vuoksi laivaväylältä katseltuna rakennetut tai rakentamattomat rakennuspaikat eivät tule erottumaan ympäristöstään häiritsevästi (kts. hakkuusuunnitelman kuviot). Saaren virkistyskäyttö puolukka/mustikka/sienimaastona tulee varmuudella kärsimään hakkuutoimenpiteen seurauksena. Alueen virkistysarvot tulevat kuitenkin jatkossa olemaan yhtä lailla olemassa riippumatta marjastus- tai sienestysmahdollisuuksista. On kuitenkin selvää, että MU-alue on lähtökohtaisesti tarkoitettu maa- ja metsätalouden harjoittamiseen. Voimassa olevassa rantakaavassa alue on merkitty M-alueeksi (maa- ja metsätalousalue). Suoranaista vaikutusta RA-tonttien käyttämisestä kaavan osoittamaan käyttötarkoitukseen ei tule hakkuulla olemaan. Hakkuita ei uloteta koskemaan loma-asuinpaikkoja.

Hakkuun vähäisyyden ja jäljelle jäävien ylispuiden ja siemenpuiden ansiosta alueen maisema-arvot ei näilläkään alueilla tule merkittävästi muuttumaan. Näistä puista poistetaan 66%, mutta jäljelle jäävä 33 % takaa sen, että saaren muoto ja maisema ei tule turmeltumaan tai ratkaisevasti muuttumaan. On selvää, että maisema muuttuu. Ilman maiseman muuttumista alueelle ei tarvittaisi maisematyölupaa.

Alueelle hyväksytyssä yleiskaavassa on merkintä MU.

 

 

4.Lupapäätöksen virheellisyys

 

Oikaisuvaatimuksessa esitetty kuvaus hakkuualueesta ja kaavamääräyksistä on selkeä ja aluetta hyvin kuvaava. Sen sijaan tuuliolosuhteiden vaikutuksen selvitys jää hieman vajaaksi. Oikaisuvaatimuksessa todetaan kuitenkin, että he varaavat mahdollisuuden täydentää oikaisuvaatimusta asiantuntijan tekemällä lausunnolla.

 

Vaatimus siitä, että rakennustarkastajan päätös tulisi kumota ja myönnetty maisematyölupa hylätä, rakennus- ja ympäristölautakunta toteaa, että lupapäätöstä tehdessä on harkittu MRL 128 §:ssä mahdollinen maiseman turmeltuminen.

Hakkuusuunnitelman pohjalta tehty harkinta osoittaa, että alueella ei tehdä avohakkuita, tai muitakaan aukkohakkuita. Myös myöhempien käyntien perusteella on tullut selväksi, että esim. ylispuiden poistoalueella n. 1/3 puista jätetään pystyyn. Samoin Siemenpuuhakkuiden osalta. Harvennushakkuu ei tule juuri muuttamaan maisemaa. Harkintakysymys on nimenomaan siitä turmeleeko maisematyö maiseman vai ei. On hakijan kannalta kohtuutonta vaatia erillinen maisemaselvitys, joka on kustannuksellisesti kohtuuton.

 

 

Pääkysymyksenä on siis MRL 140 §:n mukaisten maisematyöluvan edellytysten täyttyminen. Rantakaavan ja yleiskaavan selostuksissa on mainittu alueen maisema-arvoista ja selitetty yksityiskohtaisesti maisema- ja luontotyypit. Ne ovat sinänsä arvoja alueella, mutta arvio siitä mitä voi tehdä ja mitä ei voi tehdä, kaavat ei ota kantaa. Arvio maiseman turmeltumisesta on lähtökotaisesti oikeusharkintaa. MRL 140 §: ssä ei mainita erillisitä tuuliolosuhteista. Se aiheuttaako haettu maisematyö maiseman turmeltumista on ratkaistu hakemuksen liitekartan perusteella. Harvennushakkuut yleensäkin eivät ole juuri maisemaa muuttavaa toimenpidettä. Tämä ei yleensä edellytä edes luvan hakemista ko. alueella (MRL 128 § ja 140 §). Arvio siitä aiheuttaako ylispuiden poisto tai siemenpuuhakkuu maiseman turmeltumista on perustunut lupaharkinnassa arvioon siitä minkä tyyppinen metsä alueella on ja kuinka paljon suhteessa olemassa olevasta puustosta on tarkoitus poistaa. Nämä alueet on suunniteltu tarkoin olemassa olevien metsärajausten pohjalta (käynnit saaressa). Ylispuiden poistolla, joka kolmas puu jää pystyyn ei katsota olevan maiseman turmeltumiseen johtavaa merkitystä. Maisemakuva harvenee ja metsä väljenee, mutta ei turmellu. Sama koskee myös siemenpuuhakkuualueita. Tällä alueella siemenpuut jäävät pystyyn.

MU-alueelle jää toimenpiteistä huolimatta runsas puusto, eikä sitä olla hakkaamassa tyhjäksi tai muutoinkaan raiskaamassa. Hakkuusuunnitelmassa on käytetty hyvää harkintaa maisemakokonaisuus ja vallitseva puusto huomioiden. Hakijan lähtökohtanakin on ollut maiseman kunnioittaminen ja sen arvojen säilyttäminen (hakkuusuunnitelma).

Päätös

Ehdotus hyväksyttiin muutoksilla;

- Kohta "Hakkuutähteet tulee korjata pääosin hakkuualueelta hakkuun päätyttyä" poistetaan kokonaan
sillä perusteella että hakkuutähteitä korjataan pääosin vain uudistushakkuilta (avohakkuu). Suosituksena on, että hakkuutähteestä 1/3 jätetään keräämättä. Hakkuutähteiden keruun aiheuttama ravinnepoistuma vaikuttaa jäävän puuston kasvuun. Keruu lisää ajokertoja, jolloin maapohja vaurioituu ja kiintoaineen huuhtoutuminen lisääntyy. Jäljelle jääneiden puiden juuristovauriot lisääntyvät. Hakkuutähde ylläpitää myös mm. maaperän hiilivarastoa. Hakkuutähteiden keruu saarista ei ole taloudellisesti kannattavaa.

- Suojavyöhyke muutetaan 10 metriin rantaviivasta.
Metsänomistajaa velvoittaa kaikessa metsänkäsittelyssä metsälaki sekä metsänhoidon suositukset. Lisäksi metsäsertifiointi PEFC tai FSC asettaa vielä luontoa ja ympäristöä huomioivia käsittelykriteereitä. FSC-sertifioinnin mukaan kaikilla lammilla ja järvillä suojavyöhyke vähintään 10 metriä. PEFC mukaan suojakaistan leveys on rannan kasvillisuus ja maaston muoto huomioon ottaen vähintään 5-10 metriä.

Valmistelija

  • Lauri Pasanen, rakennustarkastaja, lauri.pasanen@padasjoki.fi

Perustelut

Valitus Hämeelinnan hallinto-oikeuteen maisematyölupapäätöksestä.

Rakennustarkastajan maisematyölupapäätöksestä 2018-0012 on tehty oikaisuvaatimus, joka käsiteltiin Padasjoen rakennus- ja ympäristölautakunnassa 2.7.2020 § 20. 

Oikaisuvaatimus hylättiin, josta on tehty valitus Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen. Hämeenlinnan hallinto-oikeus pyytää asiasta lausuntoa Padasjoen rakennus- ja ympäristölautakunnalta.

Ehdotus

Esittelijä

  • Lauri Pasanen, rakennustarkastaja, lauri.pasanen@padasjoki.fi

Rakennus- ja ympäristölautakunta antaa lausuntonaan Hämeenlinnan hallinto-oikeudelle oheismateriaalina olevan lausunnon maisematyölupaa 2018-0012 koskevassa valitusasiassa.

Päätös

Ehdotus hyväksyttiin.

Tiedoksi

Hämeenlinnan hallinto-oikeus

Muutoksenhaku

Oikaisuvaatimusta tai kunnallisvalitusta ei saa tehdä päätöksestä, joka koskee:

  • vain valmistelua tai täytäntöönpanoa (KuntaL 136 §)
  • virka- tai työehtosopimuksen tulkintaa tai soveltamista ja viranhaltija on jäsenenä viranhaltijayhdistyksessä, jolla on oikeus panna asia vireille työtuomioistuimessa (KVhl 50 § 2 mom.)
  • etuosto-oikeuden käyttämättä jättämistä (EtuostoL 22 §)
  • oppilaan arviointia (Perusopetuslaki 22 ja 42 c §).