Kunnanvaltuusto, kokous 19.5.2025

§ 26 Lausunnon antaminen tuulivoimarakentamisen periaatteet -päätöstä koskeviin Kati Granin ja Padasjoella ry:n valituksiin

PADDno-2025-30

Aikaisempi käsittely

Valmistelija

Juha Rehula, Kunnanjohtaja, juha.rehula@padasjoki.fi
Jyri Mäntylä, jyri.mantyla@padasjoki.fi

Kuvaus

Tuulivoimahankkeisiin liittyvät linjaukset

Padasjoen kunnan alue on kiinnostava kohde uusiutuvan energian rakentamiselle. Vireillä olevista hankkeista on tuulivoimahankkeita kaksi, joista on olemassa kaavoitussopimukset tuulivoimayleiskaavan prosessin periaatteista. Maankäyttöä ja rakentamista ohjataan kaavoituksella, jossa kaavoitusmonopoli on kunnalla.

Tuulivoimatoiminta poikkeaa luonteeltaan muusta kaavoituksesta, niin olisi ollut ja on perusteltua linjata kaavassa ratkaistavia periaatteita ja yksityiskohtia. Kyse on koko hankkeiden läpiviennin kannalta tekijöistä, joilla voi olla ratkaisevakin merkitys hankkeiden toteutumisen kannalta.

Kaavoitussopimukset määrittelevät kaavoituksen tavoitteet ja vastuut, sopimusehdot sekä kustannusten jakautuminen.

Tuulivoimarakentamista ohjaa maankäyttö- ja rakennuslain kaava- ja lupajärjestelmä. Teollisen kokoluokan tuulivoimaloiden sijoittaminen tulee olla ratkaistu ennen rakennusluvan myöntämistä rakentamista suoraa ohjaavalla yleiskaavalla, asemakaavalla tai suunnittelutarveratkaisulla. Lähtökohtaisesti tuulivoimaloiden sijoittuminen ratkaistaan kaavalla.

Kaavoituksella ei kuitenkaan ratkaista erityislainsäädännön piiriin kuuluvia asioita. Tuulivoimarakentamisen toteuttaminen voi sijainnin mukaan edellyttää mm. ympäristövaikutusten arvioinnista annetun lain mukaista ympäristövaikutusten arviointimenettelyä tai ympäristönsuojelulain mukaista ympäristölupaa. Lisäksi on muistettava, että kaikissa tuulivoimahankkeissa on selvitettävä ympäristövaikutukset, vaikka hanke ei kävisikään läpi varsinaista YVA-menettelyä.

Voimassa olevassa lainsäädännössä ei määritellä vähimmäisetäisyyttä tuulivoimaloiden ja asutuksen välillä. Myöskään kiinteää suojaetäisyyttä ei edellytetä maankäyttö- ja rakennuslaissa eikä valtioneuvoston asetuksessa tuulivoimaloiden melutason ohjearvoista. Korkeimman hallinto-oikeuden päätöksessä 290/2019 on todettu, että Suomessa ei ole sitovaa määräystä siitä, mille etäisyydelle tuulivoimalat voidaan sijoittaa lähimmistä häiriintyvistä kohteista. Ympäristöhallinnon laatimassa maalintamisohjeessa (2/2014) on pyritty mitoittamaan riittävä suojaetäisyys tuulivoimalan ja melulle alttiin kohteen välillä. Sosiaali- ja terveysministeriö on todennut, että mitään kategorista etäisyysrajaa ei ole perustellusti mahdollista noudattaa. Kaavoitusmonopolin takia kunnat voivat varsin vapaasti määrittää ja määrätä alueensa maankäytöstä, vaikkei esim. lainsäädännössä ole vähimmäisetäisyyksistä säädetty.

Tuulivoimahankkeiden suunnittelun ja luvituksen lähtökohtana pidetään tuulivoimaloista aiheutuvien vaikutusten, erityisesti melun, huomioimista hankkeen suunnitteluvaiheessa voimaloiden sijoittumisen suunnittelussa. Voimaloiden enimmäiskoko (korkeus) huomioidaan luvitukseen liittyvässä vaikutusten arvioinnissa. Tuulivoimatuotantoa ja sen sijoittumista ja sijoittumisen perusteita voidaan tarkoituksen mukaisesti ohjata kaavoituksella.

Tuulivoimahakkeiden toteuttaminen edellyttää kattavia vaikutusselvityksiä niin ihmisiin, luontoympäristöön kuin maisemaan kohdistuvien vaikutusten osalta. Vaikutusten arviointiin perustuvalla suunnittelulla tulee tarkoituksenmukaisella tavalla huomioiduksi jokaisen suunnittelualueen ominaispiirteet ja on yhteensovitettavissa erilaiset alueiden käytölliset ja maanomistajien intressit. Tuulivoiman sijoittumiseen asutuksen ja muun elinympäristön kannalta parhaalla mahdollisella tavalla voitaan vaikuttaa riittävien selvitysten, yhteensovittavan suunnittelun sekä avoimen tiedottamisen ja kuulemisen kautta.

Perusteelliset arviointimenettelyt antavat käytettävissä olevan tiedon ja aineistojen pohjalta mahdollisimman todellisen kuvan hankkeen vaikutuksista, joiden perusteella ylipäätänsä on mahdollista arvioida hankkeiden vaikutuksia kokonaisvaltaisesti. Laajalla arviointimenettelyllä ja kiinteistöjen omistajien sekä tuulivoimaoperaattorin välisillä neuvotteluilla mahdollistetaan toteutuvien hankkeiden haittavaikutusten minimointi niin vakituiseen kuin vapaa-ajanasutukseenkin. Maanomistajien ja kiinteistöjen omistajien kanssa yhdessä käytävä vuorovaikutteisuus antaa osapuolille vaikuttamismahdollisuuden ja sitä kautta luo hankkeelle edellytyksiä minimoiden haittavaikutuksia.

Tuulivoimayleiskaavoitusta ohjataan maankäyttö- ja rakennuslain säädöksillä sekä alemman asteisillä säädöksillä ja ympäristöministeriön ohjeilla. Säädökset ja ohjeet eivät sisällä kiinteitä suojaetäisyyksiä.

-       Tuulivoimayleiskaavoitusta sääntelee MRL:n 10 a luku ja erityisesti tuulivoimayleiskaavan sisältövaatimuksia koskeva 77 b §.

-       Vaikutusten selvittämistä kaavaa laadittaessa koskee MRL:n 9 §

-       Yleiskaavan laatimista sääntelee MRL:n 5 luku ja erityisesti yleiskaavan sisältövaatimukset (39 §)

-       Tuulivoimayleiskaavoitukseen liittyen MRL:n yleiskaavoituksen sisältövaatimussäädöksen lisäksi on annettu alemman asteisia säädöksiä ja ympäristöministeriön ohjeita.

-       Tuulivoimamelua koskien on vuonna 2015 annettu oma valtioneuvoston asetus ulkomelutason ohjearvoista (1107/2015). Lisäksi sisämelun osalta tulee noudatettavaksi Sosiaali- ja terveysministeriön asetus asunnon ja muun oleskelutilan terveydellisistä olosuhteista sekä ulkopuolisten asiantuntijoiden pätevyysvaatimuksista (545/2015). Tuulivoimameluasetuksessa säädetään suunnittelun ohjearvoista, jotka tulee ottaa huomioon esimerkiksi tuulivoimaosayleiskaavaa laadittaessa. Nämä asutusta ja loma-asutusta koskevat ohjearvot melulle ovat päiväaikaan 45 dB ja yöaikaan 40 dB. Koska kyse on vasta suunnitteilla olevasta toiminnasta, meluvaikutuksia arvioidaan lähtökohtaisesti suunnittelutietoihin ja mallinnuksiin perustuen. Mallinnusten laadinnassa noudatetaan vakiintuneesti ympäristöhallinnon ohjetta tuulivoimaloiden melun mallintamisesta (2/2014), jossa otetaan esimerkiksi kantaa siihen, minkälaisiin lähtötietoihin mallinnuksen tulee perustua. Kun tuulivoimahankkeen mahdollistava kaava laaditaan siten, että mallinnuksin arvioidut meluvaikutukset pysyvät ohjearvojen puitteissa, täyttää kaava lähtökohtaisesti MRL.n vaatimukset tältä osin.

Yhteenvetona on todettavissa seuraavaa:

Asutuksen ja tuulivoiman sijoittumista tulee siis lainsäädännön mukaan tarkastella vaikutusten perusteella. Vaikutusperusteisuus on vahvistettu myös korkeimman hallinto-oikeuden oikeuskäytännössä, jossa on toisaalta todettu ohjearvojen ohjaavan sekä maankäytön suunnittelua että ympäristölupaharkintaa ja toisaalta vahvistettu, että tarkastelun tulee perustua hankkeen arvioituihin vaikutuksiin, ei yksittäisten ihmisten kokemuksiin. Tätä havainnollistavat hyvin ympäristölupa-asiaa koskeva vuosikirjapäätös KHO 2018:150 sekä tuulivoimaosayleiskaavaa koskeva päätös KHO 290/2019. Vuosikirjapäätöksessä korkein hallintooikeus toteaa, että ohjearvojen tavoitteena on ehkäistä yleisesti melun aiheuttamia haittoja, eikä niiden tulkinnassa voida ottaa huomioon mahdollisia yksilöllisiä eroja melun kokemisessa. Lisäksi molempien päätösten perusteluissa todetaan nimenomaisesti, ettei Suomessa ole sitovaa määräystä siitä, mille etäisyydelle asutuksesta tuulivoimalat voidaan sijoittaa.

Haitallisten vaikutusten minimoimiseksi tuulivoiman vaikutukset, erityisesti sen meluvaikutukset, tulee näin ollen arvioida ja ottaa mahdollisimman hyvin huomioon maankäytön suunnittelussa eri toimintoja yhteensovitettaessa. Oikeuskäytännössä vahvistetun mukaisesti tuulivoimaloiden sijaintia koskevat kysymykset ratkaistaan hankekohtaisesti. Suunniteltu sijaintipaikka suhteessa asutukseen on osa arvioinnin lähtötietoja ja näin ollen asutuksen kannalta riittävä etäisyys tulee arvioiduksi osana hankkeen vaikutusarviointia. Yleispätevää säännöstä asutuksen ja tuulivoimaloiden välisestä minimietäisyydestä ei siis ole.

Tuulivoimaprojekti on monivaiheinen ja pitkäkestoinen. Tuulivoimahanke on tuulivoimaoperaattorin ja maanomistajien yhteinen hanke, jossa kunta toimii kaavoitusmonopolin omaavana kaavoittajana. Tässä vaiheessa linjataan ohjeistuksesta tuulivoimayleiskaavoitukselle Nämä toimivat kaavoituksen reunaehtoina ja osana asian valmisteluprosessia.

Seuraavassa vaiheessa päätettävästä kaavoitusmenettelyssä selvitetään (Tornimäen hankkeen osalta käynnistynyt) tuulivoiman sijoittamisen ja rakentamisen maankäytölliset edellytykset eli käytännössä se, saako tai missä määrin saa alueelle rakentaa tuulivoimaloita. Kaavoituksen valmistelun aikana selvitetään rakentamisen ja tuulivoimaloiden toiminnan vaikutuksia ihmisille, luonnolle, rakennetulle ympäristölle, luonnonvaroihin, maisemaan, maanomistajiin sekä muihin elinkeinoihin. Kaavoitushanke edellyttää aina ympäristövaikutusten selvitystä ja tietyissä tapauksissa myös ympäristövaikutusten arviointimenettelyä (YVA). Kaavoituksen ja mahdollisen YVA-menettelyn lisäksi hanke tarvitsee aina rakennusluvan voimaloiden rakentamiselle sekä tapauskohtaisesti myös muita lupia. Maastossa tehdyt ja muut selvitykset voivat osoittaa, ettei tuulivoimaa voida kyseiseen paikkaan rakentaa. Tällöin hankkeen valmistelut päättyvät.

Padasjoen kunnalla on kaksi kaavoitussopimusta, joita tällä päätöksellä periaatelinjauksina kaavoitusprosesseissa käytetään ohjaamassa kaavoitusta.

Kunnanhallitus on kokouksessaan 6.5.2024 § 98 päättänyt

” Kunnanhallitus päättää käynnistää osana kaavoitussopimuksen toimeenpanoa valmistelun, jolla ohjataan kaavoitussopimuksen sisältöä. Valmistelun jälkeinen esitys saatetaan kunnanvaltuuston käsiteltäväksi ja päätettäväksi.”

Kunnanhallituksen 22.5.2023 ns. pöydälle jättämä päätösehdotus on liitetty osaksi  Tornimäen tuulivoimahankkeen valmisteluprosessia. Tällä esityksellä kunnanhallitus esittää kunnanvaltuustolle, että kunnanhallituksen 22.5.2023 sisällöllisesti pöydälle jättämä esitys sekä kunnanhallituksen 6.5.2024 § 98 päättämä valmisteluvelvoite käsittelyssä olleiden ohjaustoimien sisällöllisestä käsittelystä ja asian saattamisesta kunnanvaltuuston käsiteltäväksi tulee toimeenpantua.

Kunnanhallituksen 22.5.2023 § pöydälle jättämä esitys ao. hankkeen ohjaamisesta, jossa Tornimäen hanketta olisi ohjattu seuraavasti.

a.       ”Kunnanhallitus edellyttää tuulivoimayhtiötä käyttämään Tornimäen tuulivoimaloiden kaavoitussuunnitelmissa suoja-alueena 5 km etäisyyttä vapaa-ajan - ja vakituiseen asutukseen.

b.       Kunnanhallitus velvoittaa tuulivoimayhtiötä varaamaan Tornimäen tuulivoimaloiden purkurahastoon, myös tuulivoimaloiden perustusten purkamiskustannuksiin riittävät määrärahat. Vakuuden tulee olla suomalaisen vakavaraisen luotto-, vakuutus- tai muun rahoituslaitoksen myöntämän ja vaadittaessa maksettavan pankkitakuun tai pankkitalletuksen. Vakuus asetetaan vaiheittain siten, että vakuuden tulee olla kokonaisuudessaan (100 %) asetettuna, kun 15 vuotta on kulunut rakennusluvan lainvoimaisuudesta. Vakuuden määrä tulee olla riittävä ja noudattaa yleistä tasoa alalla ja kaikki vakuuserät sekä kokonaisvakuus sidotaan elinkustannusindeksiin.

c.       Kunnanhallitus edellyttää Tornimäen tuulivoimaloiden rakentajaa/omistajaa korvaamaan tuulivoimalan rakentamista ja toimintaa varten käyttöön tarvittavasta maapohjasta (siirtojohdot, maakaapelit, kytkinasemat, tiet yms.) naapurikiinteistöjen maanomistajille sopimukseen perustuvaa korvausta 1 €/ m2 /v.

d.       Kunnanhallitus edellyttää Tornimäen tuulivoimaloille enintään 215 m enimmäiskorkeutta.

e.       mikäli kunnanhallituksen määrittelemä suojaetäisyys ei toteudu, kunnanhallitus velvoittaa Tornimäen tuulivoimakaavoitusta kunnalle ehdottavan tahon neuvottelemaan hyvityksen alueen sisälle jäävän asunnon (ml. vapaa-ajan asunnon) omistavan tahon kanssa ennen voimaloiden rakentamista.”

Kokouksessaan 6.5.2024 § 98 kunnanhallitus päätti, että edellä listatut asiat ”käsitellään sisällöllisesti kunnanvaltuustolle saatettavan valmistelun yhteydessä.”

Esityslistan liitteinä on seuraavat asiakirjat:

- Tuulivoiman yleisopas (ELY)

- tuulivoiman kaavoituspäätökseen liittyvää arviointia (kunnanjohtajan laatima muistio)

Valtuusto on kokouksessaan 27.1.2025 käsitellyt tuulivoimarakentamisen periaatteita, mutta päättänyt palauttaa asian uudelleen valmisteltavaksi. Valtuustolle on em. käsittelyn yhteydessä annettu mahdollisuus vaikuttaa valmisteluun liittyviin periaatteellisiin ratkaisuihin. Täten kunnanhallituksen 6.5.2024 § 98 päättämä valmisteluvelvoite kunnanhallituksen käsittelyyn tuotujen ohjaustoimien sisällöllisestä käsittelystä ja asian saattamisesta kunnanvaltuuston käsiteltäväksi on pantu täytäntöön. Muilta osiltaan esittelijä uudistaa alkuperäisen päätösehdotuksensa, jota kunnanhallitus on kokouksessaan 20.1.2025 muuttanut. Niiltä osin kuin kyse on yksityisoikeudellisista sopimuksista, joissa kunta ei ole osapuolena, on kyse kunnan suosittelemista sopimusehdoista.

Ehdotus

Esittelijä

Juha Rehula, Kunnanjohtaja, juha.rehula@padasjoki.fi

Kunnanhallitus päättää esittää valtuustolle, että valtuusto hyväksyy seuraavat tuulivoimarakentamisen periaatteet:

1)     hankkeen toteuttaminen edellyttää lähtökohtaisesti laajaa ympäristövaikutusten arviointimenettelyä (YVA), joka pohjautuu voimassa oleviin säädöksiin ja ohjeisiin. YVA-menettely tulee toteuttaa hankkeen koosta (tuulivoimaloiden määrästä) riippumatta mikäli sen ympäristövaikutukset olisivat todennäköisesti merkittävästi haitallisia.

Hankekokonaisuuteen katsotaan kuuluvan myös rakentamiseen, käyttöön ja huoltoon tarvittavat rakenteet.

2)     Jokaisen tuulivoimalan suojaetäisyys määritellään laadittujen selvitysten ja vaikutusarvioiden perusteella. Tuulivoimalan sijoittumisen suunnittelun lähtökohtana on vähintään 1 kilometrin etäisyys vakituisesta ja loma-asumisesta. Kiinteistönomistaja voi sopia tuulivoimaoperaattorin kanssa lyhyemmästäkin etäisyydestä.

3)     Kunta edellyttää, että tuulivoimala-aluetta palvelevan sähkönsiirron esim. ilmajohdon alueella yhtiö maksaisi maanomistajille (vähintään) seuraavien periaatteiden mukaisesti:

• Metsäalueen maapohjan käyttöoikeutta (rakentamista ja kunnossapitoa) koskevaa korvausta vähintään 1 € / m2/ kertakorvauksena.

• Sopimushetken puuston myyntitulo kuuluu maanomistajalle

4)     Tuulivoimalan enimmäiskorkeus määritellään hankekohtaisesti huomioiden laaditut vaikutusarvioinnit ja mahdolliset kiinteistöjen omistajien kanssa tehdyt sopimukset minimoiden maisema, melu ja välkevaikutukset.

5)     Kunnanhallitus velvoittaa tuulivoimayhtiötä varautumaan, myös tuulivoimaloiden perustusten purkamiskustannuksiin riittävillä vakuudellisilla purkurahastoilla. Vakuuden määrä tulee olla riittävä ja noudattaa yleistä tasoa alalla ja kaikki vakuuserät sekä kokonaisvakuus sidotaan elinkustannusindeksiin. Vakuuden määrä ratkaistaan rakentamisen luvituksen yhteydessä.

 

Päätös

Pöytäkirjantarkastajien valinnan yhteydessä (20 §) päätettiin yksimielisesti käsitellä esityslistan asia: Tuulivoimarakentamisen periaatteet (25§)  esityslistasta poiketen ensimmäisenä varsinaisena asiana. Eeva-Riitta Kusmin, Heikki Toivonen ja Silja Savola poistuivat kokouksesta esteellisenä eivätkä osallistuneet asian käsittelyyn ja päätöksentekoon. Kokoukseen osallistui Heikki Toivosen varajäsenenä Kalle Jaakkola klo 15.03-15.10 asian käsittelyn ja päätöksenteon ajan ja poistui tämän jälkeen kokouksesta. Puheenjohtajana toimi I varapuheenjohtaja Mira Vilkman.

Varapuheenjohtaja Mira Vilkman avasi asiasta keskustelun ja teki sen kuluessa seuraavan vastaesityksen päätösehdotukselle:

Kunnanhallitus esittää valtuustolle, että valtuusto hyväksyy seuraavat tuulivoimarakentamisen periaatteet:

1)     hankkeen toteuttaminen edellyttää laajaa ympäristövaikutusten arviointimenettelyä (YVA), joka pohjautuu voimassa oleviin säädöksiin ja ohjeisiin. YVA-menettely tulee toteuttaa hankkeen koosta (tuulivoimaloiden määrästä) riippumatta Hankekokonaisuuteen katsotaan kuuluvan myös rakentamiseen, käyttöön ja huoltoon tarvittavat rakenteet. 

2)     Tuulivoimalan sijoittumisen suunnittelun lähtökohtana on vähintään 2,0 kilometrin etäisyys vakituisesta ja loma-asumisesta.

3)     Kunta toivoo, että tuulivoimala-aluetta palvelevan sähkönsiirron esim. ilmajohdon alueella yhtiö maksaisi maanomistajille (vähintään) seuraavien periaatteiden mukaisesti:

• Metsäalueen maapohjan käyttöoikeutta (rakentamista ja kunnossapitoa) koskevaa korvausta vähintään 1 € / m2/ vuosittain.

• Sopimushetken puuston myyntitulo kuuluu maanomistajalle.

Tämä on kuitenkin maanomistajan ja tuulivoimayhtiön välinen asia.

4)     Tuulivoimalan enimmäiskorkeus määritellään hankekohtaisesti huomioiden laaditut vaikutusarvioinnit ja mahdolliset kiinteistöjen omistajien kanssa tehdyt sopimukset minimoiden maisema, melu ja välkevaikutukset. Maksimikorkeus ei kuitenkaan voi olla 290 m yli Päijänteen korkeutta. Maisemassa pitää huomioida erityisesti ainutlaatuinen Päijänteen suurjärvimaisema ja kansallispuisto.

5)     Kunnanhallitus velvoittaa tuulivoimayhtiötä varautumaan, myös tuulivoimaloiden perustusten purkamiskustannuksiin, että jätteen pois viemiseen, riittävillä vakuudellisilla purkurahastoilla. Tämä koskee itse tuulimyllyjä, että perustusosaa (betoni ja harjateräs) Vakuuden määrä tulee olla riittävä ja noudattaa yleistä tasoa alalla ja kaikki vakuuserät sekä kokonaisvakuus sidotaan elinkustannusindeksiin. Vakuuden määrä ratkaistaan rakentamisen luvituksen yhteydessä. Vakuuden tulee olla pohjoismaisen pankin antama.

6)   Ympäristölupaa tulee hakea ennen tuulivoimaloiden rakentamista. Tällä turvataan kunnan mahdollisten haittavaikutusten tutkimisesta aiheutuvat kustannukset.

Ilpo Siljander kannatti esitystä. Varapuheenjohtaja totesi tehdyksi kannatetun muutosehdotuksen ja esitti äänestysjärjestykseksi menettelyä, jossa päätösehdotusta kannattavat äänestävät "Jaa" ja Mira Vilkmanin esitystä kannattavat äänestävät "Ei". Esitys hyväksyttiin yksimielisesti. Suoritetussa äänestyksessä annettiin 3 Jaa -ääntä (Anne Lepistö, Mikko Korkeela ja Janne Rajala) sekä 3 Ei -ääntä (Kalle Jaakkola, Mira Vilkman ja Ilpo Siljander), joten päätökseksi tuli äänten mennessä tasan puheenjohtajana toimivan varapuheenjohtaja Mira Vilkmanin tekemä ja kannattama esitys.

Esittelijä jätti päätökseen eriävän mielipiteen.

Kuvaus

_

Ehdotus

Valtuusto hyväksyy seuraavat tuulivoimarakentamisen periaatteet:

1)     hankkeen toteuttaminen edellyttää laajaa ympäristövaikutusten arviointimenettelyä (YVA),​ joka pohjautuu voimassa oleviin säädöksiin ja ohjeisiin. YVA-​menettely tulee toteuttaa hankkeen koosta (tuulivoimaloiden määrästä) riippumatta Hankekokonaisuuteen katsotaan kuuluvan myös rakentamiseen,​ käyttöön ja huoltoon tarvittavat rakenteet. 

2)     Tuulivoimalan sijoittumisen suunnittelun lähtökohtana on vähintään 2,​0 kilometrin etäisyys vakituisesta ja loma-​asumisesta.

3)     Kunta toivoo,​ että tuulivoimala-​aluetta palvelevan sähkönsiirron esim. ilmajohdon alueella yhtiö maksaisi maanomistajille (vähintään) seuraavien periaatteiden mukaisesti:

• Metsäalueen maapohjan käyttöoikeutta (rakentamista ja kunnossapitoa) koskevaa korvausta vähintään 1 € / m2/ vuosittain.

• Sopimushetken puuston myyntitulo kuuluu maanomistajalle.

Tämä on kuitenkin maanomistajan ja tuulivoimayhtiön välinen asia.

4)     Tuulivoimalan enimmäiskorkeus määritellään hankekohtaisesti huomioiden laaditut vaikutusarvioinnit ja mahdolliset kiinteistöjen omistajien kanssa tehdyt sopimukset minimoiden maisema,​ melu ja välkevaikutukset. Maksimikorkeus ei kuitenkaan voi olla 290 m yli Päijänteen korkeutta. Maisemassa pitää huomioida erityisesti ainutlaatuinen Päijänteen suurjärvimaisema ja kansallispuisto.

5)     Kunnanhallitus velvoittaa tuulivoimayhtiötä varautumaan,​ myös tuulivoimaloiden perustusten purkamiskustannuksiin,​ että jätteen pois viemiseen,​ riittävillä vakuudellisilla purkurahastoilla. Tämä koskee itse tuulimyllyjä,​ että perustusosaa (betoni ja harjateräs) Vakuuden määrä tulee olla riittävä ja noudattaa yleistä tasoa alalla ja kaikki vakuuserät sekä kokonaisvakuus sidotaan elinkustannusindeksiin. Vakuuden määrä ratkaistaan rakentamisen luvituksen yhteydessä. Vakuuden tulee olla pohjoismaisen pankin antama.

6)   Ympäristölupaa tulee hakea ennen tuulivoimaloiden rakentamista. Tällä turvataan kunnan mahdollisten haittavaikutusten tutkimisesta aiheutuvat kustannukset.

Päätös

Heikki Toivonen poistui esteellisenä kokouksesta ennen asian käsittelyä ja päätöksentekoa pykälän käsittelyn ajaksi klo 18.04-18.33. Hänen tilalleen tuli kokoukseen varavaltuutettu Nina Nieminen.

Puheenjohtaja avasi asiasta keskustelun. Antti Räsänen esitti, että valtuusto hyväksyisi Tuulivoiman rakentamisen periaatteet pääasiassa kunnanjohtajan kunnanhallituksen kokouksessa tekemän esityksen ja asiaselosteen mukaisesti seuraavasti:

1) Hankkeen toteuttaminen edellyttää lähtökohtaisesti laajaa ympäristövaikutusten arviointimenettelyä (YVA), joka pohjautuu voimassa oleviin säädöksiin ja ohjeisiin. YVA-menettely tulee toteuttaa hankkeen koosta (tuulivoimaloiden määrästä) riippumatta mikäli sen ympäristövaikutukset olisivat todennäköisesti merkittävästi haitallisia.
Hankekokonaisuuteen katsotaan kuuluvan myös rakentamiseen, käyttöön ja huoltoon tarvittavat rakenteet.

2) Jokaisen tuulivoimalan suojaetäisyys määritellään laadittujen selvitysten ja vaikutusarvioiden perusteella. Tuulivoimalan sijoittumisen suunnittelun lähtökohtana on vähintään 1 kilometrin etäisyys vakituisesta ja loma-asumisesta. Kiinteistönomistaja voi sopia tuulivoimaoperaattorin kanssa lyhyemmästäkin etäisyydestä.

3) Kunta edellyttää, että tuulivoimala-aluetta palvelevan sähkönsiirron esim. ilmajohdon alueella yhtiö maksaisi maanomistajille (vähintään) seuraavien periaatteiden mukaisesti:
· Metsäalueen maapohjan käyttöoikeutta (rakentamista ja kunnossapitoa) koskevaa korvausta vähintään 1 € 1 m2/ kertakorvauksena.
· Sopimushetken puuston myyntitulo kuuluu maanomistajalle

4) Tuulivoimalan enimmäiskorkeus määritellään hankekohtaisesti huomioiden laaditut vaikutusarvioinnit ja mahdolliset kiinteistöjen omistajien kanssa tehdyt sopimukset minimoiden maisema, melu ja välkevaikutukset.

5) Kunta velvoittaa tuulivoimayhtiötä varautumaan, myös tuulivoimaloiden perustusten purkamiskustannuksiin riittävillä vakuudellisilla purkurahastoilla. Vakuuden määrä tulee olla riittävä ja noudattaa yleistä tasoa alalla ja kaikki vakuuserät sekä kokonaisvakuus sidotaan elinkustannusindeksiin. Vakuuden määrä ratkaistaan rakentamisen luvituksen yhteydessä."

Sauli Kivinen teki perussuomalaisten ryhmän esityksenä seuraavan esityksen:

"Perussuomalaisten valtuustoryhmä esittää, että kunnanvaltuusto hyväksyy kunnanhallituksen esityksen siten, että se koskee vain Tornimäen tuulipuiston hanketta."

Ilpo Siljander kannatti Sauli Kivisen esitystä. Mira Vilkman kannatti kunnanhallituksen esitystä. Pekka Salonen kannatti Antti Räsäsen esitystä. Kalle Jaakkola kannatti kunnanhallituksen esitystä.

Keskustelun jälkeen puheenjohtaja totesi tehdyksi kaksi hallituksen esityksestä poikkeavaa kannatettua esitystä ja esitti äänestysjärjestykseksi nimenhuutoäänestystä, jossa ensimmäiseksi äänestetään vastakkain perussuomalaisten ryhmän esitys ja Antti Räsäsen esitys ja tämän äänestyksen voittaja äänestytetään kunnanhallituksen esitystä vastaan. Ensimmäisessä äänestyksessä perussuomalaisten esitystä kannattavat äänestävät "Jaa" ja Antti Räsäsen esitystä kannattavat äänestävät "Ei". Toisessa äänestyksessä ensimmäisen äänestyksen voittanutta esitystä kannattavat äänestävät "Ei" ja kunnanhallituksen esitystä kannattavat äänestävät "Jaa". Puheenjohtajan esitys äänestysjärjestykseksi hyväksyttiin yksimielisesti.

Ensimmäisessä äänestyksessä annettiin 10 "Jaa" -ääntä (Simo Gran, Leena Hopeela-Juvonen, Kalle Jaakkola, Sauli Kivinen, Jarmo Lahtinen, Asko Ojala, Jyrki Salonen, Ilpo Siljander, Nina Nieminen ja Mira Vilkman) ja 11 "Ei" -ääntä (Mikko Korkeela, Suvi Ahola, Rauno Hännikäinen, Suvi Korelin, Eeva-Riitta Kusmin, Anne Lepistö, Janne Rajala, Ari Rantanen, Antti Räsänen, Pekka Salonen ja Hannu Hertti), joten päätökseksi tuli Antti Räsäsen esitys.

Toisessa äänestyksessä annettiin 9 "Jaa" -ääntä (Simo Gran, Leena Hopeela-Juvonen, Kalle Jaakkola, Sauli Kivinen, Jarmo Lahtinen, Jyrki Salonen, Ilpo Siljander, Nina Nieminen ja Mira Vilkman) ja 12 "Ei" -ääntä (Mikko Korkeela, Suvi Ahola, Rauno Hännikäinen, Suvi Korelin, Eeva-Riitta Kusmin, Anne Lepistö, Janne Rajala, Ari Rantanen, Antti Räsänen, Pekka Salonen, Hannu Hertti ja Asko Ojala), joten päätökseksi tuli Antti Räsäsen esitys.

Puheenjohtaja totesi valtuuston hyväksyneen tuulivoimarakentamisen periaatteet Antti Räsäsen esityksen mukaisesti äänin 12-9.

 

 

 

 

Valmistelija

  • Juha Rehula, Kunnanjohtaja, juha.rehula@padasjoki.fi
  • Jyri Mäntylä, jyri.mantyla@padasjoki.fi

Kuvaus

Tarkastamaton ote kunnanhallituksen pöytäkirjasta 12.5.2025 86 §:

""Kati Gran asiamiehenään Lakitoimisto Eero Kokkonen Oy on valittanut kunnanvaltuuston päätöksestä 10.3.2025 14 § (Tuulivoimarakentamisen periaatteet). Valtuuston päätös ja valitusasiakirjat ovat oheismateriaalina.

Lisäksi Padasjoella ry asiamiehenään Lakitoimisto Eero Kokkonen Oy on toimittanut hallinto-oikeudelle liitteenä olevan valituskirjelmän, jossa se on ilmoittanut hakevansa muutosta edellä mainittuun kunnanvaltuuston päätökseen samoin perustein kuin Kati Gran 14.4.2025 jättämässään valituksessa. Hallinto-oikeus on pyytänyt, että Padasjoella ry:n valitus liitetään aiemmin lähetettyihin asiakirjoihin ja että se otetaan huomioon lausuntoa annettaessa.

Päätösehdotus:

Kunnanhallitus toteaa vastauksena Kati Granin 14.4.2025 päivättyyn valitukseen sekä Padasjoella ry:n hallinto-oikeudelle 17.4.2025 toimittamaan valitukseen seuraavaa:

Kunnanvaltuusto on kokouksessaan 10.3.2025 päättänyt 14 §:n (Tuulivoimarakentamisen periaatteet) osalta seuraavaa:

"1) Hankkeen toteuttaminen edellyttää lähtökohtaisesti laajaa ympäristövaikutusten arviointimenettelyä (YVA), joka pohjautuu voimassa oleviin säädöksiin ja ohjeisiin. YVA-menettely tulee toteuttaa hankkeen koosta (tuulivoimaloiden määrästä) riippumatta mikäli sen ympäristövaikutukset olisivat todennäköisesti merkittävästi haitallisia.
Hankekokonaisuuteen katsotaan kuuluvan myös rakentamiseen, käyttöön ja huoltoon tarvittavat rakenteet.

2) Jokaisen tuulivoimalan suojaetäisyys määritellään laadittujen selvitysten ja vaikutusarvioiden perusteella. Tuulivoimalan sijoittumisen suunnittelun lähtökohtana on vähintään 1 kilometrin etäisyys vakituisesta ja loma-asumisesta. Kiinteistönomistaja voi sopia tuulivoimaoperaattorin kanssa lyhyemmästäkin etäisyydestä.

3) Kunta edellyttää, että tuulivoimala-aluetta palvelevan sähkönsiirron esim. ilmajohdon alueella yhtiö maksaisi maanomistajille (vähintään) seuraavien periaatteiden mukaisesti:
· Metsäalueen maapohjan käyttöoikeutta (rakentamista ja kunnossapitoa) koskevaa korvausta vähintään 1 € 1 m2/ kertakorvauksena.
· Sopimushetken puuston myyntitulo kuuluu maanomistajalle

4) Tuulivoimalan enimmäiskorkeus määritellään hankekohtaisesti huomioiden laaditut vaikutusarvioinnit ja mahdolliset kiinteistöjen omistajien kanssa tehdyt sopimukset minimoiden maisema, melu ja välkevaikutukset.

5) Kunta velvoittaa tuulivoimayhtiötä varautumaan, myös tuulivoimaloiden perustusten purkamiskustannuksiin riittävillä vakuudellisilla purkurahastoilla. Vakuuden määrä tulee olla riittävä ja noudattaa yleistä tasoa alalla ja kaikki vakuuserät sekä kokonaisvakuus sidotaan elinkustannusindeksiin. Vakuuden määrä ratkaistaan rakentamisen luvituksen yhteydessä."

Lisäksi asiaselosteessa (kunnanhallitus 10.2.2025) on erikseen tarkennettu päätöksen luonnetta seuraavasti:

"Niiltä osin kuin kyse on yksityisoikeudellisista sopimuksista, joissa kunta ei ole osapuolena, on kyse kunnan suosittelemista sopimusehdoista."

Kunnanvaltuusto on omassa päätöksenteossaan sidottu voimassa olevaan lainsäädäntöön ja kykenee vaikuttamaan asioiden käsittelyyn ainoastaan oman toimivaltansa puitteissa. Tuulivoimaan liittyvät asiat, kuten kaavoituspäätökset tehdään ao. lainsäädännön puitteissa. Omaan toimivaltaansa kuuluvien asioiden osalta valtuusto voi kuitenkin ottaa kantaa niihin kysymyksiin, joita se toivoo valmistelun yhteydessä selvitettävän ja periaatteisiin, joita se toivoo noudatettavan. Joissakin asioissa tämä helpottaa asiaa valmistelevien viranomaisten työtä. 

Kuten asiaotsikosta ilmenee, on valtuusto asiaa käsitellessään ottanut kantaa ainoastaan valmisteluun liittyviin periaatteisiin. Tehdyllä päätöksellä ei ole ollut tosiasiallisia oikeusvaikutuksia sen paremmin maanomistajiin, kuntalaisiin, kuin tuulivoimayhtiöihinkään. Kaikki tuulivoimaan liittyvät asiaratkaisut valmistellaan omina prosesseinaan noudattaen ao. lainsäädäntöä. Tehdyillä periaatteellisilla linjauksilla ei ole rajattu kenenkään oikeuksia tai tehty kuntaa velvoittavia sitoumuksia.

Kunnanhallitus katsoo, että valitus on hylättävä em. perustein, koska kyse on periaatepäätöksistä, joista ei voi valittaa.

Jääviyksiä koskevien väitteiden osalta kunnanhallitus toteaa, että kun kyse on tuulivoimarakentamisen periaatteita koskevasta ratkaisusta pinta-alaltaan 729,81 km2 kunnassa, koskee asia tavalla tai toisella kaikkia kuntalaisia. Etäisyyssuosituksia ja suoja-aluetta koskevat esitykset ovat vaihdelleet asian aiemman käsittelyn eri vaiheiden aikana 1 ja 5 kilometrin välillä. Mikäli suoja-alue olisi ollut asian aiemmassa käsittelyssä kunnanhallituksessa esitetty 5 kilometriä, olisi käytännössä koko kunta ollut suoja-aluetta (oheismateriaalina kh 22.05.2023 § 159). Aluerajausten käytännön vaikutukset selviävät valituksen liitteen 3 (tuulivoimayhtiöiden vastine) sisältämästä kartasta, jonka mukaan jo kahden kilometrin etäisyysraja kattaa koko kunnan. Täten yleisen etäisyyttä koskevan periaatepäätöksen ei voida katsoa olevan sellainen tekijä, joka aiheuttaisi jääviyden. Valtuuston päätöksellä ei otettu kantaa yksittäisiin hankkeisiin, vaan yleisiin periaatteisiin. Tässäkin yhteydessä kunnanhallitus korostaa sitä, että periaatepäätöksellä ei ole tehty yhtään konkreettista asiaratkaisua. Valtuustokausi vaihtuu 1.6.2025, jolloin uudet valtuutetut aloittavat työskentelynsä. Uusilla luottamushenkilöillä on mahdollisuus ohjeistaa tuulivoimarakentamisen periaatteita uudelleen, ja tehdä niin halutessaan edellisen valtuuston tekemistä linjauksista poikkeavia ratkaisuja.

Kunnanhallitus katsoo myös, että valittajille ei tule korvata valituksen tekemisestä aiheutuneita kustannuksia.

Päätös:

Heikki Toivonen, Eeva-Riitta Kusmin ja Silja Savola poistuivat kokouksesta ajaksi klo 15.17-15.32 esteellisinä. Kalle Jaakkola saapui kokoukseen Heikki Toivosen varajäsenenä ajaksi klo 15.17-15.32. Puheenjohtajana toimi Mira Vilkman.

Mira Vilkman esitti, että kunnanhallitus esittää valtuustolle, että valtuusto kumoaa aikaisemmin tekemänsä päätöksen, koska valmistelussa on saattanut tapahtua virheitä ja uusi valtuusto voi halutessaan käynnistää prosessin uudestaan. Ilpo Siljander kannatti Mira Vilkmanin esitystä.

Mikko Korkeela ilmoitti asiaan liittyen, että hänen mielestään Suvi Ahola ei ole ollut asiassa esteellinen.

Puheenjohtaja totesi, että on tehty päätösehdotuksesta poikkeava kannatettu ehdotus, joten asiasta pitää äänestää. Puheenjohtaja esitti äänestysjärjestykseksi äänestystä, jossa päätösehdotusta kannattavat äänestävät "Jaa" ja Vilkmanin Sijanderin kannattamana tekemää ehdotusta kannattavat äänestävät "Ei". Esitys hyväksyttiin yksimielisesti. Suoritetussa äänestyksessä annettiin 2 "Jaa" -ääntä (Mikko Korkeela ja Anne Lepistö) ja kolme "Ei -ääntä" (Kalle Jaakkola, Ilpo Siljander ja Mira Vilkman), joten päätökseksi tuli Mira Vilkmanin esitys.""

Päätösehdotus

Valtuusto päättää kumota aikaisemmin tekemänsä päätöksen, koska valmistelussa on saattanut tapahtua virheitä ja uusi valtuusto voi halutessaan käynnistää prosessin uudestaan. 

Tiedoksi

hallinto-oikeus