Päätös
Mira Vilkman, Leena Hopeela-Juvonen ja Juha Salonen esittivät seuraavan valtuustoaloitteen:
Valtuustoaloite
ILMAISET UINNIT 7-15-VUOTIAILLE
Kunnalle tällaisesta edusta on useita hyötyjä, vaikka se maksaisi jonkin verran rahaa.
Padasjoen kunta panostaa muutenkin nuorten hyvinvointiin, liikuntaan ja harrastusmahdollisuuksiin esimerkiksi nuorisotyön, leirien, liikuntapaikkojen ja uimahallipalvelujen kautta.
Mahdollisia hyötyjä kunnalle ovat:
- Nuorten terveyden ja hyvinvoinnin parantaminen
- Säännöllinen liikunta vähentää ylipainoa, tukee mielenterveyttä ja edistää terveitä elämäntapoja.
- Pitkällä aikavälillä tämä voi vähentää sosiaali- ja terveyspalveluiden tarvetta. Vaikutus näkyy yleensä vasta vuosien päästä.
- Syrjäytymisen ehkäisy
- Maksuttomuus madaltaa kynnystä osallistua harrastuksiin myös niillä lapsilla, joiden perheillä on tiukempi taloustilanne.
- Uimahalli tarjoaa turvallisen vapaa-ajanviettopaikan ja mahdollisuuden tavata kavereita.
- Uimataidon ylläpitäminen
- Suomessa uimataitoa pidetään tärkeänä kansalaistaitona turvallisuuden vuoksi.
- Maksuttomat vuorot voivat lisätä lasten ja nuorten uintikertoja ja parantaa taitoja.
- Kunnan vetovoima
- Pienissä kunnissa perheystävälliset edut voivat auttaa pitämään lapsiperheitä kunnassa ja houkutella uusia asukkaita.
- Kunta voi profiloitua paikkana, jossa lasten harrastamiseen panostetaan.
Taloudellisesta näkökulmasta yksittäinen ilmainen uintivuoro tuskin tuo kunnalle suoraa rahallista voittoa. Ajatus on yleensä enemmän ennaltaehkäisevä investointi: pieni kustannus nyt, jotta nuorten hyvinvointi, liikunta ja yhteisöllisyys paranisivat tulevaisuudessa. Kunnat perustelevat tällaisia etuja usein juuri hyvinvoinnin, yhdenvertaisuuden ja harrastamisen tukemisella.
Padasjoella 8.6.2026, valtuutetut Mira Vilkman, Leena Hopeela-Juvonen ja Juha Salonen.
**
Mira Vilkman, Leena Hopeela-Juvonen ja Juha Salonen esittivät seuraavan valtuustoaloitteen:
Valtuustoaloite
Yli 70–vuotiaiden ilmaiset uimahallivuorojen palautus hiljaisille tunneille.
Kunnat vastaavat edelleen kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä, vaikka sote-palvelut siirtyivätkin hyvinvointi alueelle.
Poistamalla ns. hiljaisina tunteina olleet yli 70v ilmaisuinnit, kunta heikensi huomattavasti ikäihmisten terveyttä ja hyvinvointia, eikä kunta panosta siihen ainoaan asiaan mikä kunnille jäi tehtäväksi, eli hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen.
Ikäihmisen uimaharrastuksen väheneminen tai loppuminen on merkittävä menetys, joka vaikuttaa laaja-alaisesti fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen terveyteen. Uinti on ikääntyneille erityisen hyvä liikuntamuoto, sillä veden vastus keventää liikkumista.
Uinti on monille senioreille yksi parhaista liikuntamuodoista, joten sen lopettamisella voi olla useita seurauksia. Uinti on koko kehoa kuormittavaa, mutta nivelille hellävaraista liikuntaa. Kun se jää pois, voi lihasvoima vähentyä, etenkin selässä, jaloissa ja käsissä, kestävyyskunto heikentyä, tasapaino ja liikkuvuus huonontua sekä nivelten jäykkyys ja kivut lisääntyä.
Vedessä liikkuminen tukee kehoa, joten moni pystyy siellä tekemään liikkeitä, jotka maalla ovat vaikeampia. Sairauksien riskit voivat vesiliikunnan vähennyttyä kasvaa. Säännöllinen vesiliikunta auttaa usein hallitsemaan monia ikääntymiseen liittyviä terveysasioita kuten verenpainetta, sydän- ja verenkiertoelimistön kuntoa, painonhallintaa, tyypin 2 diabeteksen riski ja nivelrikon oireita. Jos liikunta vähenee paljon, näiden hallinta voi vaikeutua.
Uinti ja vesijumppa kehittävät lihaskoordinaatiota ja tasapainoa. Kun harjoittelu loppuu, lihasvoima jaloissa heikkenee ja reagointikyky hidastuu, mikä voi lisätä kaatumisriskiä. Se on yksi tärkeimmistä terveysriskeistä iäkkäillä.
Vesiliikuntaan liittyy myös sosiaalinen ja henkinen hyvinvointi. Uimahallikäynti on monelle mielialaa ja arjen rytmiä tukeva rutiini. Uintiharrastuksen vähetessä tai loppuessa mieliala voi laskea.
Panostus ikäihmisten vesiliikuntaan ei ole kunnalle rahallinen menetys, vaan panostusta tulevaan, ja rahan säästämistä pitkällä tähtäimellä. Siten ikäihmisten terveys pysyy yllä ja he selviävät arjen askareista, mikä auttaa säilyttämään toimintakykyä ja itsenäisyyttä pitkälle tulevaisuuteen.
Ikäihmisten toimeentulo ja harrastusmahdollisuudet ovat ajankohtainen huolenaihe, ja monet vähävaraiset eläkeläiset joutuvat tinkimään vapaa-ajan toiminnoista. Takuueläkkeellä elävien rahat riittävät usein niukasti vain peruselämiseen, kuten ruokaan, vaatteisiin ja asumiseen, ja monet tinkivät jo lääkäriin menosta ja lääkkeistä.
Pidetään huoli, että meillä kaikki yli 70–vuotiaat pääsevät uimaan tuloihin katsomatta; pidetään huoli heistä, jotka ovat verorahoillaan uimahallia olleet rakentamassa
Padasjoella 8.6.2026
**
Mira Vilkman, Leena Hopeela-Juvonen ja Juha Salonen esittivät seuraavan valtuustoaloitteen:
Valtuustoaloite
Ilmaiset kuntosali käynnit paikalliselle maanpuolustusjoukolle.
Paikalliset maanpuolustusjoukot ovat Puolustusvoimien alaisuudessa toimiva sodanajan joukko, joka kuuluu Päijät-Hämeen maapuolustusjoukkoihin. Maakuntajoukot ei ole yhdistystoimintaa.
– Padasjoelta on noin 10–15 reserviläisaktiivia Päijät-Hämeen maakuntakomppaniassa: se toimii paikallispuolustuksessa poikkeus- ja kriisitilanteissa omalla alueellaan.
– Maakuntajoukkojen vapaaehtoisilta edellytetään hyvää fyysistä kuntoa ja kenttäkelpoisuutta sekä nuhteetonta elämäntapaa. Käytännössä tämä tarkoittaa samaa toimintakykyä kuin mitä ammattisotilailta vaaditaan.
Maakuntajoukko on rauhan aikana Puolustusvoimien johtama koulutus- ja valmiusorganisaatio, ja poikkeusoloissa Puolustusvoimien joukko. Maakuntajoukon poikkeusolojen tehtävät ja kokoonpano eivät ole julkista tietoa.
Toiminnan päätavoitteina on kehittää paikallisjoukkojen suorituskykyä, antaa virka-apua muille viranomaisille ja kohottaa alueen maanpuolustustahtoa. Päijät-Hämeen maakuntakomppania on oman alueensa ykkösnyrkki, joka toimii osana paikallispataljoonaa.
– Toimintakykyyn kuuluvat fyysinen suorituskyky ja kenttäkelpoisuus. Fyysisen suorituskyvyn mittarina on lihaskuntotesti ja 12 minuutin juoksutesti. Kenttäkelpoisuuden mittarina ovat myös mm. ampuma-, suunnistus- ja marssitaito. Kuntotasoa osoitetaan vuosittaisilla kenttäkelpoisuustesteillä, tähdensi Vilkman.
– Maakuntajoukoissa toimiva reserviläinen on tehnyt kirjallisen sitoumuksen paikallisjoukoissa toimimisesta. Paikallispuolustuksella on merkittävä rooli Padasjoella.
Reserviläisen fyysinen kunto on suoraan kytköksissä kunnan ja alueen turvallisuuteen.
– Kuntosalikäynnit varmistavat, että maakuntajoukkojen jäsen on kenttäkelpoinen ja pystyy suoriutumaan vaativista tehtävistä mahdollisissa kriisitilanteessa.
Kyseessä on kustannustehokas ennaltaehkäisy. Lisäksi kunnat painottavat nykyään vahvasti kokonaisturvallisuutta ja varautumista.
– Tukemalla paikallisten maakuntajoukkojen jäsenten kuntoa kunta toteuttaa käytännön tasolla huoltovarmuutta ja varautumissuunnitelmiaan. Hyväkuntoiset paikallisjoukot ovat kunnan etu poikkeus- ja kriisitilanteissa.
Maakuntajoukkoihin kuuluvat ovat aktiivisia kuntalaisia, jotka toimivat esimerkkeinä muille.
– Ilmainen kuntosalikäynti on pieni investointi verrattuna siihen vapaaehtoistyön ja varautumisen määrään, jota maakuntajoukot tekevät yhteiskunnan hyväksi.
Maakuntajoukkoon kuuluminen on yhteiskunnallisesti merkittävä sitoumus, joka palvelee suoraan kunnan asukkaiden turvallisuutta. Oman alueen maanpuolustajat ovat kunnalle ikään kuin armeija, mutta myös merkittävä resurssi kriiseissä ja poikkeusoloissa.
– Reserviläiset ovat kunnalle valmiiksi koulutettu henkilöstö, jota ei tarvitse kouluttaa alusta. Heillä on osaamista kuten ensiapu ja haavoittuneiden hoito, johtaminen paineen alla, viestiyhteyksien järjestäminen, evakuointi, etsintä ja pelastustoiminta sekä logistiikka ja huolto (ruoka, vesi, kuljetukset). Käytännön esimerkkejä erilaisista häiriötilanteista ovat mm. pitkät sähkökatkot (myrskyt, kyberhyökkäykset), vedenjakelun häiriöt, suuronnettomuudet, evakuoinnit (tulipalo, kemikaalionnettomuus), ja väestönsuojelu sodan uhan aikana.
Viranomaisilla on rajalliset resurssit. Kunnalla on lain mukaan velvollisuus suojella väestöä, järjestää evakuointeja ja ylläpitää varautumista.
– Kunta ei oikeasti pysty tähän yksin. Ilman reserviläisiä kunnan kriisinkestävyys romahtaisi nopeasti.
Maakuntajoukkojen koulutuksesta vastaa Puolustusvoimat.
– Kunta saa siis ilmaiseksi koulutettuja henkilöitä, joilla on paikallistuntemusta ja jotka osaavat ottaa vastuuta silloin, kun kukaan muu ei tiedä mitä tehdä. Kunnan ulkopuolelta tuleva viranomainen ei tunne metsäteitä, mökkialueita, kyläverkostoja ja niitä, ketkä tarvitsevat apua, reserviläinen tuntee. Kriisitilanteessa tämä on ratkaisevaa — esimerkiksi kadonneen etsinnässä tai evakuoinnissa tuntien säästö voi pelastaa ihmishenkiä.
Omilla puolustusjoukoilla on myös psykologinen vaikutus. Kun kunnassa on aktiivinen reserviläisyhteisö, ihmiset kokevat, että varautuminen on hallinnassa ja viranomaisiin luotetaan enemmän, mikä vaikuttaa suoraan yhteiskuntarauhaan kriisissä.
Koulutus on kunnalle ehkä merkittävin käytännön hyöty:
– Kriisihenkilöstön koulutuksen maksaa valtio, ei kunta. Jos kunnan pitäisi itse rakentaa vastaava varautumiskyky, se maksaisi todella paljon.
Maakuntajoukko osallistuu myös erilaisiin turvallisuustoimintaa edellyttäviin tapahtumiin ja moniviranomaisharjoituksiin.
Siksi esitänkin, että ilmaiset kuntosalikäynnit palautetaan takaisin paikkakuntalaisille maanpuolustusjoukkojen jäsenille.
Padasjoella 8.6.2026
**
Puheenjohtaja totesi, että valtuustoaloiteet siirretään valmisteluun..