Kunnanhallitus, kokous 15.6.2026

Kuvaus

Padasjoen kunnan lausunto – pelastustoimen palvelutasopäätös 2027–2030

Padasjoen kunta kiittää mahdollisuudesta lausua Päijät-Hämeen hyvinvointialueen pelastustoimen palvelutasopäätösluonnoksesta vuosille 2027–2030.

Lausunnon keskeinen viesti on, että palvelutasopäätöksessä tulee varmistaa toimintavalmiuden todellinen toteutuminen koko alueella sekä turvata haja-asutusalueiden pelastustoimen resurssit, erityisriskit ja lähipalvelut.

Kunta pitää tärkeänä, että palvelutasopäätös muodostaa selkeän ja realistisen kokonaisuuden, jossa palvelut perustuvat alueellisiin riskeihin ja turvaavat yhdenvertaisen saatavuuden myös harvemmin asutuilla alueilla.

Padasjoen kunta kiinnittää lausunnossaan erityistä huomiota palvelutasopäätöksen lukuun 4 (Palvelutasoa koskevat päätökset palveluittain) sekä lukuun 5 (kehittämissuunnitelma).

1. Toimintavalmiusajat ja niiden toteutuminen (kohta 4.2.2.1)

Kunta korostaa, että toimintavalmiusaikojen tulee toteutua kaikilla alueilla, eikä vähimmäistasoa tule käytännössä tulkita enimmäistasoksi.

Toimintavalmiuden arvioinnissa tulee käyttää aluekohtaista tarkastelua siten, ettei yksittäisten kuntien tai haja-asutusalueiden palvelutaso heikkene keskiarvotarkastelun seurauksena. Resurssien tulee turvata tavoitetason ylittäminen, ei pelkästään sen minimitason saavuttaminen.

2. Paloasemat ja palveluverkko (kohta 4.2.2.7)

Padasjoen kunta pitää välttämättömänä, että Padasjoen paloaseman toimintaedellytykset ja rooli säilyvät vähintään nykyisellä tasolla.

Paloasemaverkon muutoksia suunniteltaessa tulee tehdä ennakollinen vaikutusten arviointi, jossa huomioidaan toimintavalmiusajat, alueen erityisriskit, pitkät etäisyydet sekä sopimuspalokuntatoiminnan edellytykset.

3. Henkilöstö ja sopimuspalokunnat (kohdat 4.2.2.3 ja 4.4)

Padasjoen näkökulmasta sopimuspalokunnat ovat keskeinen osa pelastustoimen toimintakykyä ja alueellista turvallisuutta.

Toimintaedellytykset tulee turvata riittävillä resursseilla. Koulutukseen, varustukseen ja kaluston ajantasaisuuteen tulee panostaa, ja toiminnan houkuttelevuutta tulee vahvistaa pitkäjänteisesti.

Lisäksi korvauskäytäntöjen tulee olla riittävät ja oikeudenmukaiset. Ansiomenetysten korvaaminen ei saa muodostua osallistumisen esteeksi, ja henkilöstön saatavuuden ennakointiin tulee kiinnittää erityistä huomiota.

4. Kalusto ja varustelu (kohdat 4.2.2.6 ja 5.2.8)

Kunta korostaa, että pelastustoimen kaluston tulee olla sekä määrällisesti riittävä että tarkoituksenmukaisesti sijoitettu.

Erityisesti ensilähdön kalustoon tulee osoittaa riittävät resurssit. Kehittämissuunnitelmassa esitettyjen kalustoinvestointien tulee kohdentua tasapainoisesti myös haja-asutusalueiden tarpeisiin.

5. Vesipelastus ja paikalliset erityisriskit (kohdat 4.2.2.9 ja 4.2.2.13, luku 3)

Padasjoen kunta korostaa alueen erityispiirteiden, kuten laajojen vesistöjen ja merkittävän vapaa-ajan asutuksen, huomioimista palvelutasossa.

Vesipelastusvalmiuden osalta tulee varmistaa, että:

• kalusto ja henkilöstö vastaavat Päijänteen vesiliikenteen ja vapaa-ajan käytön riskeihin
• vasteajat ovat riittävät erityisesti kesäkaudella
• palvelutaso perustuu todelliseen käyttöön, ei pelkästään vakituiseen väestöön

Lisäksi kunta korostaa maasto- ja metsäpaloriskien sekä haja-asutusalueiden pelastustoiminnan erityisvaatimusten huomioimista.

6. Riskianalyysi ja palvelutason kohdentaminen (luku 3)

Kunta pitää tärkeänä, että palvelutasopäätöksen perustana oleva riskianalyysi kuvaa alueen todellista riskitasoa.

Riskianalyysissä tulee huomioida riittävällä tavalla vapaa-ajan asutus ja kausiväestö, pitkät etäisyydet, harva asutus sekä paikalliset riskit, kuten metsä- ja maastopalot.

7. Kuntayhteistyö ja varautuminen (kohta 4.5.7)

Kunta korostaa pelastustoimen ja kuntien välisen yhteistyön merkitystä erityisesti varautumisessa ja väestönsuojelussa.

Tulee varmistaa riittävä asiantuntijatuki kunnille valmiussuunnittelussa, yhteistyörakenteiden toimivuus ja jatkuvuus sekä selkeä työn- ja vastuunjako. Yhteistyöhön on osoitettava riittävät resurssit hyvinvointialueen puolelta.

8. Kehittämissuunnitelman konkretia (luku 5)

Kunta korostaa, että kehittämissuunnitelman toimenpiteiden tulee olla konkreettisia ja alueellisesti kohdentuvia.

Erityisesti tulee tarkentaa:

• miten toimintavalmiudessa havaitut puutteet korjataan eri alueilla
• miten henkilöstöresurssit kohdennetaan
• miten kehittämistoimet vaikuttavat yksittäisten kuntien palvelutasoon

Kunta esittää, että kehittämissuunnitelmaan sisällytetään kuntakohtaiset toimenpiteet ja aikataulut toimintavalmiuden puutteiden korjaamiseksi.

9. Yhteenveto

Padasjoen kunta pitää pelastustoimen palveluiden turvaamista lähipalveluina ensiarvoisen tärkeänä.

Palvelutasopäätöksessä tulee varmistaa, että haja-asutusalueiden erityispiirteet huomioidaan ja pelastustoimen toimintakyky säilyy kaikissa olosuhteissa.

Kokonaisuudesta puuttuvat kootusti esitetyt kuntakohtaiset tiedot, mikä heikentää tietojen selkeyttä ja läpinäkyvyyttä. Kuntakohtaisten tietojen esittäminen parantaisi päätöksenteon tueksi tarvittavan tiedon saatavuutta.

Päätösehdotus

Esittelijä

Kunnanhallitus päättää antaa Päijät-Hämeen hyvinvointialueelle seuraavan lausunnon pelastustoimen palvelutasopäätösluonnoksesta vuosille 2027–2030:

Kunnanhallitus pitää tärkeänä, että palvelutasopäätös turvaa pelastustoimen toimintakyvyn ja palvelujen yhdenvertaisen saatavuuden koko alueella. Päätöksessä tulee varmistaa toimintavalmiuden todellinen toteutuminen kaikilla alueilla sekä turvata haja-asutusalueiden resurssit, erityisriskit ja lähipalvelut.

Kunnanhallitus kiinnittää lausunnossaan erityistä huomiota seuraaviin kokonaisuuksiin:

• Toimintavalmiusajat: Toimintavalmiusaikojen tulee toteutua kaikilla alueilla siten, ettei vähimmäistasosta muodostu käytännössä enimmäistasoa. Tarkastelun tulee olla aluekohtaista, eikä keskiarvotarkastelu saa heikentää yksittäisten kuntien palvelutasoa.
• Paloasemaverkko: Padasjoen paloaseman toimintaedellytykset ja rooli tulee säilyttää vähintään nykyisellä tasolla. Mahdollisista verkkomuutoksista on laadittava ennakollinen vaikutusten arviointi, jossa huomioidaan toimintavalmius, etäisyydet, riskit ja sopimuspalokuntatoiminta.
• Henkilöstö ja sopimuspalokunnat: Sopimuspalokunnat ovat keskeinen osa pelastustoimen toimintakykyä. Niiden toimintaedellytykset tulee turvata riittävällä rahoituksella, koulutuksella ja ajantasaisella kalustolla. Korvauskäytäntöjen tulee olla riittävät, eikä ansiomenetys saa muodostua esteeksi osallistumiselle.
• Kalusto ja varustelu: Kaluston tulee olla riittävä ja tarkoituksenmukaisesti sijoitettu. Erityisesti ensilähdön kalustoon tulee kohdentaa riittävät resurssit ja investointien tulee huomioida myös haja-asutusalueet.
• Vesipelastus ja erityisriskit: Palvelutasossa tulee huomioida alueen erityispiirteet, kuten Päijänteen vesiliikenne, vapaa-ajan asutus sekä maasto- ja metsäpaloriskit. Vesipelastusvalmiuden tulee vastata todellista kysyntää ja kausivaihtelua.
• Riskianalyysi: Riskianalyysin tulee kuvata todellista riskitasoa huomioiden vapaa-ajan asutus, kausiväestö, pitkät etäisyydet ja paikalliset riskitekijät.
• Kuntayhteistyö ja varautuminen: Pelastustoimen ja kuntien yhteistyötä tulee vahvistaa erityisesti varautumisessa ja väestönsuojelussa. Kunnille tulee turvata riittävä asiantuntijatuki ja yhteistyöhön on osoitettava riittävät resurssit.
• Kehittämissuunnitelma: Kehittämistoimenpiteiden tulee olla konkreettisia ja alueellisesti kohdennettuja. Suunnitelmaan tulee sisällyttää kuntakohtaiset toimenpiteet ja aikataulut toimintavalmiuden puutteiden korjaamiseksi.

Kunnanhallitus korostaa, että pelastustoimen palvelut on turvattava lähipalveluina, ja että haja-asutusalueiden erityispiirteet huomioidaan täysimääräisesti.

Lisäksi kunnanhallitus toteaa, että palvelutasopäätöksestä puuttuvat kootusti esitetyt kuntakohtaiset tiedot, mikä heikentää päätöksenteon läpinäkyvyyttä. Kuntakohtaisten tietojen esittämistä pidetään tarpeellisena.